Tutustu

Mistä lähteä liikkeelle?

Mahdollisen kosteikon paikkaa on hyvä lähteä etsimään aluksi kartan ja ilmakuvien avulla. Etsi kartalta luonnostaan kosteita painanteita, kaltevia peltoja tai niittyjä, vanhoja turvetuotantoalueita, vesistöjen rantaluhtia ja umpeen kasvaneita vesistöjä. Ojia seuraamalla voit löytää niiden varrelta paikan, johon kosteikon muodostava pato olisi helppo rakentaa. 

Kartoita ilmakuvista, missä vesi on jo luonnostaan näkyvissä. Ilmakuvissa vesi on tyypillisesti mustaa tai levän ja kiintoaineksen värjäämänä tasaisen vihreää tai ruskeaa. Kartalta löydetyn kosteikon paikan kohdalla voit miettiä, mistä vesi valuu ajateltuun kosteikkoon ja mitä reittejä pitkin se laskee pois. Huomaa, että kartat ovat melko karkeita. Viiden metrin korkeuskäyräväli ei kerro maaston pienipiirteisestä korkeusvaihtelusta. 

Hyödynnä tarkastelussa maanmittauslaitoksen paikkatietoikkuna-karttapalvelusta (kartta.paikkatietoikkuna.fi) löytyviä karttatasoja sekä muita näppäriä työkaluja, kuten maastoprofiilityökalua.

Maastoon tutustuminen

Kun lupaava kohde tai pari on löytynyt kartalta, on aika jalkautua maastoon. Hyvän yleiskuvan muodostaminen alueesta on tärkeää ennen ehdotuksen esittelemistä maanomistajille ja muille asianosaisille. Etenkin tasaisilla ja puustoisilla alueilla sekä voimakkaasti tai lähiaikoina muokatuilla, kuten turvetuotantoalueilla, kohteeseen tutustuminen maastossa on ainoa tapa saada realistinen kuva kosteikon perustamismahdollisuuksista. Maastokatselmus voi paljastaa kohteesta merkittäviä kosteikkohankkeen toteutukseen vaikuttavia rajoitteita tai esteitä, joita kartalta ja ilmakuvalta ei voi luotettavasti päätellä.

Tarkempien suunnitelmien, selvitysten ja viranomaisyhteydenottojen aika on vasta, kun maa- ja vesialueiden omistajilla on yhteinen näkemys ja halu toteuttaa kosteikko. Jos et ole itse alueen maanomistaja tai maanomistajia on useita, kannattaa maanomistajat ottaa aikaisessa vaiheessa mukaan tutustumaan kohteeseen ja alustaviin suunnitelmiin. Maastossa on helppo näyttää käytännössä, mitä halutaan selvittää. Maanomistajilla voi olla oleellista tietoa alueen historiasta ja käytöstä, esimerkiksi ojien ja piilossa olevien putkien suhteen.

Kiertämällä koko alueen ympäri saat kattavan kokonaiskuvan lähtötilanteesta. Kirjaa havainnot ylös esimerkiksi älypuhelimen karttasovellukseen paikkamerkintöinä tai vähintään paperille.

Drone on erinomainen työkalu maastokatselmuksella. Ilmasta käsin näkee esimerkiksi heinikon seassa olevan veden ja kasvillisuudesta paljaiden maa-alueiden laajuuden. Dronella voit käydä helposti myös tarkastelemassa alueita, jonne ei ole jalkaisin mahdollista mennä. Myöhemmin ilmasta otettujen kuvien päälle saa piirrettyä havainnollistavia kuvia tulevan kosteikon laajuudesta. 

Muista, että kaikkien yli 250 g painavia tai kamerallisia droneja niin harrastus- kuin yritystoiminnassa käyttävien pitää rekisteröityä, perehtyä dronejen lennättämiseen ja pääsääntöisesti suorittaa koe. Lue lisää Traficomin ylläpitämiltä Droneinfo-verkkosivuilta (droneinfo.fi).

Maastomittaus

Vaaitusmittaus on usein välttämätöntä alueen pinnanmuotojen selvittämiseksi. Silmä valehtelee maaston kaltevuudesta ja silmämääräisesti arvoituna yksinkertaiselta vaikuttava kohde voi mitatessa paljastua mahdottomaksi tai huomattavan kalliiksi toteuttaa. Yksinkertainen peruskorkojen vaaitusmittaus kannattaakin tehdä jo heti kosteikon suunnittelun alkuvaiheessa.

Kevyessä vaaituksessa mitataan vain muutamia peruskorkoja suunnittelualueelta. Useankin hehtaarin alalta saa nopeasti määritettyä kaltevuuden mittaamalla kosteikon pohjan korot muutamista kohdista. Lisäksi kannattaa tarkistaa mahdollisten tulo- ja laskuojien pinnan ja pohjan korot sekä läheisten teiden tai muiden kuivana pidettävien rakenteiden alimmat kohdat. Perusmittaukset voi hoitaa esimerkiksi tutun koneyrittäjän kanssa tai vuokravälinein omatoimisesti. Maastomittauksia tehdessä pidä mielessä kosteikon mahdollinen vaikutus maa- ja metsätalousmaan kuivatustilanteeseen sekä tiestön käytettävyyteen.

Mikäli alustavassa vaaituksessa ei havaita merkittäviä rajoitteita tai esteitä kosteikon toteuttamiselle, kannattaa alueelle teettää yksityiskohtaiset suunnittelumittaukset. Laajoissa ja usean maanomistajan maille ulottuvissa kosteikkohankkeissa voi olla perusteltua määrittää myös kiinteistökohtaiset kuivatushaitta-alat mahdollisia maanomistajille maksettavia korvauksia varten.

Maanomistajien lähestyminen

Jos olet itse alueen ainoa maanomistaja, on kosteikon perustaminen maanomistuksen osalta suoraviivaista. Joskus kuitenkin mahdollisella kosteikkoalueella on useita maanomistajia tai kosteikkoajatuksen esittää joku muu kuin maanomistaja. Tällöin tulee lähestyä kaikkia asianomaisia maanomistajia.

Kosteikon perustamisen keskeisin reunaehto on, että kaikkien kosteikon vaikutusalueella olevien maanomistajien on suostuttava kosteikon toteuttamiseen. Yhdenkin maanomistajan kielteinen kanta voi estää kosteikon perustamisen tai muuttaa suunnitelmaa oleellisesti. Kaikkien maanomistajien mahdollisimman varhainen osallistaminen auttaa usein suhtautumaan myönteisesti asiaan.

Varaudu siihen, että näkemykset kosteikon toteuttamisesta saattavat olla hyvin erilaisia. Yksittäisen maanomistajan näkökulmasta kyse on ennen kaikkea hyötyjen ja haittojen sekä syntyvien kustannusten arvioinnista. Maanomistajille kannattaa luonnollisesti kertoa kosteikon hyödyistä, joista he eivät välttämättä ole tietoisia. Toisaalta vähintään yhtä tärkeää on kertoa rehellisesti kosteikon vaikutuksista ja mahdollisista haitoista maankäytölle. Avoimen, yhteistyön merkitystä korostavan ja kaikkia maanomistajia osallistavan suunnittelun avulla löydetään helpoiten ratkaisut, jotka vähentävät syntyviä haittoja ja lisäävät projektin hyväksyttävyyttä jokaisen kannalta.

Vesialueen omistajat

Mikäli kosteikon vaikutusalueella on vesialueita, tulee myös vesialueen omistajien kanta projektin toteuttamista kohtaan selvittää. Valtaojaa suuremmat uomat, lammet, järvet ja näiden rantavyöhykkeeseen muodostuneet vesijättömaat ovat pääsääntöisesti osakaskunnan omistuksessa olevia yhteisalueita, joissa vesialueen omistajan päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous. Yhteisen alueen käyttötarkoituksen pysyvää muuttamista koskevat päätösasiat, kuten kosteikon perustaminen, vaativat toteutuakseen yhteisaluelain (758/1989) mukaisesti 2/3 määräenemmistöpäätöksen.

Osakaskunnat voivat olla joko järjestäytyneitä tai järjestäytymättömiä. Järjestäytyneillä osakaskunnilla on osakaskunnan kokouksen valitsema hoitokunta tai toimitsija, jonka välityksellä osakaskunnan kokouksen koolle kutsuminen on helppoa. Järjestäytymättömillä osakaskunnilla ei sen sijaan ole lainkaan toimivaa hallintoa, eikä aluehallintoviraston hyväksymiä sääntöjä. Tämä saattaa vaikeuttaa osakaskunnan koollekutsumista ja osakaskunnan päätöksentekokykyä. Hankalimmissa tilanteissa yhteisalueet voivat olla edelleen kokonaan jakamattomia, jolloin alueen omistajista ei ole varmuutta. Jakamattomien alueiden omistajat ratkaistaan maanmittaustoimituksessa, jossa yhteisalueelle vahvistetaan osakasluettelo. Tällaiset toimitukset ovat hakijoille ilmaisia ja ne toteutetaan valtion varoilla.

Lisätietoa kiinteistöistä ja maanmittaustoimituksista saa maanmittauslaitokselta.

Ojitus- ja perkausyhtiö sekä uuden vesilain mukaiset vesioikeudelliset yhteisöt

Ojitus- ja perkausyhtiöitä on perustettu huolehtimaan laajojen peltoalueiden peruskuivatusta varten kaivetuista valtaojista. Yhtiöissä osakkaina ovat hyötyalueen maanomistajat. Jos kosteikko rakennetaan ojitus- tai perkausyhtiön ylläpitämään ojaan, vaaditaan kosteikon perustamiseksi yhtiöltä suostumus.

Jos ojitusyhtiö ei ole enää aktiivinen, tarvitaan projektin toteuttamiseksi viimeisessä lainvoiman saaneessa ojitustoimituksessa vahvistettujen hyödynsaajatilojen omistajasuostumukset. ELY-keskukset pitävät kirjaa ojitusyhtiöistä ja niiden toimitsijoista.