Vesijättömaan kosteikko on toteutettu nimensä mukaisesti vesijättömaalle, joka on aikoinaan padottu erilleen Kytäjärvestä. Vesijättömaan pohjoispuolella on Kytäjoki, joka säännöllisesti tulvii alueelle. Alueen keskelle on jo aiemmin kaivettu altaita.
Vesijättömaa ennen kunnostuksia heinäkuussa 2020. Kytäjoki virtaa kuvassa vasemmalla. Kuva: Lauri Laitila
Kunnostukset toteutettiin vuonna 2022. Kytäjoen varrella oli vanhaa huonossa kunnossa olevaa patopengertä, joka kunnostettiin. Patopenkereeseen asennettiin vedensäätelylaitteistoksi niin sanottu puolimunkki. Sen rinnalle rakennettiin loivapiirteinen tulvauoma ja ylimääräiset rumpuputket poistettiin.
Kunnostukset käynnissä kesällä 2022. Kosteikkoalueen reunaa näkyy oikealla ja Kytäjoki vasemmalla. Kuva: Tero Salmela.
Puolimunkin settilankkuja lisäämällä tai poistamalla saadaan kosteikon vedenpintaa säädeltyä. Kuva: Lauri Laitila
Tulvauoman kautta Kytäjoki pääsee edelleen tulvimaan Vesijättömaan alueelle vapaasti. Tulvan laskiessa tulva-aikaisia vesiä on tarkoitus padottaa kosteikolla ja näin tarjota runsaasti hyvää elinympäristöä muuttaville vesilinnuille ja niiden poikaisille. Kosteikko myös parantaa vesistöjen tilaa pidättämällä kiintoainetta ja ravinteita.
Tulvauoman kautta Kytäjoki pääsee edelleen tulvimaan Vesijättömaan alueelle vapaasti. Kuva: Lauri Laitila
Kytäjoen padon juoksutuskohdalle, maanpinnan alle asennettiin rumpuputket, joilla voidaan ohjata lisävettä kosteikkoon ympäri vuoden. Lisäksi kosteikkoalueen läpi kaivettiin alivesiuoma. Vesi ohjautuu rumpuputkien kautta alivesiuomaan, jolloin ne parantavat olemassa olevien kaivusyvänteiden veden vaihtuvuutta. Tämä auttaa pitämään syvänteiden happipitoisuuden hyvänä ympäri vuoden, myös loppukesällä. Alivesiuoman kaivumassoista rakennettiin muutamia loivapiirteisiä pesimäkumpareita.
Kosteikolta poistettiin runsaasti kasvillisuutta, jotta se pysyisi avoimena. Kytäjoen tulviessa keväisin alue peittyy veteen. Kuva: Lauri Laitila
Kosteikon avoimuutta lisättiin talkootyönä tehdyillä puuston ja pajukon poistolla. Kytäjoen varteen jätettiin säästöpuita pienentämään veden virtausta Kytäjoen tulviessa ja hillitsemään joen eroosion vaikutusta patopenkereeseen.
Aikaa myöten patopenkereeseen juurtuu kasvillisuutta. Oikealla virtaa Kytäjoki. Kuva: Lauri Laitila
Valmiin kosteikon pinta-ala reuna-alueineen on 19,4 hehtaaria.
Kosteikko kunnostusten jälkeen kesällä 2022. Vasemmalla näkyy vastakunnostettua patopengertä. Kuva: Lauri Laitila
Suunnittelu ja työmaan ohjaus: Suomen riistakeskus, Lauri Laitila
Maanrakennustyöt: Jarttu Oy / Konekuski: Jarkko Hegmander
