Gorrfjärden, Närpiö

Gorrfjärdenin kosteikko on perustettu 1980-luvulla rakentamalla patopenger merenlahden suulle. Kosteikkoa on kunnostettu vuosien saatossa kaivamalla kanavaverkosto ja rakentamalla massoista pieniä saaria. Kosteikon vesitaloutta on parannettu 1990-luvulla ohjaamalla metsäojitusalueen laskuvedet kulkemaan kosteikon kautta ja rakentamalla vielä toinen pato kosteikon pohjoislaidalle Stöttingenin saaren länsipuolelle.

Sittemmin Gorrfjärdenin avovesialueet kasvoivat voimakkaasti umpeen ja etenkin laajat osmankäämikasvustot heikensivät alueen soveltuvuutta vesilinnuille. Stöttingenin länsipuoleinen pato myös vaurioitui tulvavesien vietyä siitä osan mennessään. 

Ilmakuva kasvillisuuden peittämästä kosteikosta.

Umpeen kasvanut kosteikon avovesialue heinäkuussa 2021. Kuva: Holtti Hakonen

Kevättalvella 2021 Stöttingenin länsipuoleinen pato kunnostettiin SOTKA-kosteikot -hankkeeessa. Metsästysseura kaatoi rannan puustoa sekä puut  padon päältä. Lisäksi patopengertä levennettiin ja korjattiin murtuneista kohdista. 

Pusikoitunut vesialue. Maassa näkyy ohut kerros lunta.

Maastokatselmus huhtikuussa 2020. Stöttingenin länsipuolen pato oli pahoin metsittynyt, eikä se pidättänyt vettä. Kuva: Holtti Hakonen

Mutainen maa, jossa puiselta näyttävä patolaite. Taaemapana kasvillisuutta.

Kunnostettu pato Stöttingenin länsipuolella maaliskuussa 2021. Kuva: Holtti Hakonen

Patoon muotoiltiin kivetty ylivirtausuoma, jonka avulla vedenpinnan taso voidaan pidetään sopivana. Lisäksi se mahdollistaa kutukalojen nousun kosteikolle.

Kivinen maanpinta.

Kivetty ylivirtausuoma ja hyvin heinittynyt kunnostettu pato elokuussa 2021. Kuva: Holtti Hakonen

Patoon asennettiin virtaamansäätölaite, jolla on mahdollista laskea vedenpintaa huoltotöitä varten. Sitä voidaan hyödyntää myös poikkeuksellisten tulvien hallinnassa. Kosteikolle ohjattiin samassa yhteydessä toinen oja kosteikon koilliskulmasta. Kosteikon valuma-alue kasvoi noin 70 hehtaarilla.

Patolaite, jonka edessä on vettä ja vesikasvillisuutta.

Patolaite ja sen eudstalle kertynyt vesikasvillisuus elokuussa 2021. Kuva: Holtti Hakonen

Elokuussa 2021 umpeenkasvaneilta avovesialueilta ja uomaverkostosta poistettiin ilmaversokasvillisuutta telaponttonikaivinkoneella noin kahden hehtaarin alueelta.

Kosteikolla kaivinkone, jolla on erittäin pitkä kauha.

Telaponttonikaivinkone kasvillisuuden poistossa elokuussa 2021. Kuva: Holtti Hakonen

Kunnostuksen jälkeen kuuden hehtaarin mosaiikkimainen kosteikkoalue on jälleen houkutteleva linnuille, muulle monipuoliselle eliöstölle ja ulkoilijoille. 

Ilmakuva kosteikosta.

Valmis kosteikko syksyllä 2021. Kuva: John Eveli

Suunnittelu ja työmaaohjaus: Holtti Hakonen ja Lauri Laitila, SOTKA-hanke

Maanrakennustyöt: F:ma M. Vikstrand ja Rantala Timber Oy

Päivitetty 2.12.2021