Järvelä

Kosteikkosuunnitelma

Kohde-esittely

Vierailu- ja kulkuohjeet

Miten kosteikko rakennettiin

Ilmakuva Järvelän kosteikosta vuodelta 2015. Kuva: Marko Muuttola

Ilmakuva Järvelän kosteikosta vuodelta 2015. Kuva: Marko Muuttola

J4

Järvelän kaksiosainen kosteikko tarjoaa sekä monimuotoisuus- että vesiensuojeluhyötyjä. Matala kausikosteikko on oiva elinympäristö vesilintupoikueille ja syvempi allasosa nappaa kiintoainetta laajan ojitusalueen kuivatusvesistä. Kuva Mikko Alhainen, 07.06.2013

 

J5

Avoveden ja kasvillisuuden mosaiikkimainen vaihtelu lisää kosteikon arvoa vesilintujen poikue-elinympäristönä. Padottu kosteikonosa on jo saanut jääpeitteen, mutta kaivukosteikko pysyy yhä sulana voimakkaamman läpivirtauksen ansiosta. Kuva: Juha Siekkinen, 30.10.2012

 

J3

Järvelän kosteikon ensimmäinen kevät. Kanadanhanhet tulivat tervehtimään uutta kosteikkoa. Kuva: Timo Niemelä

 

J1

Vesi nousi padotulle kosteikkoalueelle jo syksyllä 2011. Kosteikon vesipintaa pidetään kuitenkin ainakin ensimmäisen syksyn ja talven ajan vielä tavoitetason alapuolella, jotta taustalla näkyvä patopenger ehtii painua rauhassa. Kuva: Timo Niemelä

 

Järvelän kaksiosaisen kosteikon rakennustyöt toteutettiin elokuussa 2011. Kaivamalla perustetun kosteikonosan (kuvassa) lisäksi osa kosteikosta muodostettiin patoamalla pienen erillisvaluma-alueen vesiä. Kaivettuun kosteikkoon rakennettiin saarekkeita lisäämään rantaviivan ja matalamman vesilintujen suosiman ravinnonhankinvyöhykkeen määrää. Kaivukosteikko toimii myös laajemman valuma-alueen ojavesiä käsittelevänä laskeutusaltaana. Kuva: Timo Niemelä

 

Järvelän kosteikko rakennettiin alavalle ja kosteudesta kärsivälle metsämaalle, joka ei kunnolla soveltunut puuntuotantoon maaperän pehmeyden vuoksi. Kuva: Timo Niemelä.

Järvelän kosteikko rakennettiin alavalle ja osin soistuneelle metsämaalle, joka ei kunnolla soveltunut puuntuotantoon alueen liiallisen märkyyden vuoksi. Kuva: Timo Niemelä

Päivitetty 8.2.2016