Honnin kosteikko on Kotiseutukosteikko Life -hankkeen Kaakkois-Suomen mallikosteikko.
Ohje kosteikkoon tutustumiseksi:
Auton parkkipaikka on mökkiteiden risteyksessä. GoogleMaps reittiohje tästä klikkaamalla.
Varmista ettet häiritse pihoihin ajoa!
Kosteikolle lähtee maastossa puron vartta myötäilevä koneura. Kävelymatkaa on noin 500 metriä.
Muista ettet häiritse alueen eläimistöä. Liiku hillitysti ja melua aiheuttamatta.
Honnin padon korjaussuunnitelma (1 Mt)
Kosteikon pato rakennettiin maaliskuussa 2012. Pato ei kestänyt kevättulvan painetta, ja patoa korjattiin seuraavana syksynä.
Alla kuvasarja kohteen vaiheista. Vanhimmat kuvat alimpina.
Ilmakuva Honnin kosteikolta vuodelta 2015. Kuva: Marko Muuttola
3/2012. Talvikaivun etuna on maaperän kantavuuden paraneminen. Kaivinkone pystyy toimimaan roudan takia hyvinkin pehmeillä pohjilla. Negatiivisena seikkana on patopenkereeseen mahdollisesti joutuva jäätynyt maa-aines. Sulaessaan maamassa pienenee ja patoon voi tulla vuotokohtia. Samasta syystä Honninkin ensimmäinen pato murtui ja kohteelle jouduttiin tekemään uusi patorakenne.
08/2013. Paikallinen metsästysseura valvoo alueen käyttöä. Kaurialaiset muistuttavat kyltissään ettei patolaitteen säätöihin saa koskea! Kosteikon vesipinta pidetään lähellä tavoitekorkeutta lintujen syksyisen liikkumisen ajan. Viimeistään vesipinnan jäätyessä patoavat 2×4 -lankut poistetaan vähä kerrallaan. Kosteikkoallas ja patovalli talvehtivat vedettöminä lisääntymiskauteen 2014 saakka. Kuva: Veli-Matti Pekkarinen
08/2013. Kosteikon padolla on mukava viivähtää maisemasta ja luonnosta nauttien. Kuva: Veli-Matti Pekkarinen
08/2013. Honnin mallikosteikolle on nostettu maltillisesti vettä alkusyksyn 2013 aikana. Alkuperäisen majavatulvikon vesitaso ollaan saavuttamassa ja lintukeidas on valmis siivekkäille muuttajille. Kuva: Veli-Matti Pekkarinen
11/2012. Honnin kosteikon pato on korjattu ja vedenpinta nostetaan tavoitekorkeuteen 2013 kevättulvan jälkeen. Ensimmäisen talven ja kevään ajan padon annetaan asettua rauhassa. Patolaitteen viereen jätettiin kankaalla vahvistettu matalampi tulvakynnys ohjaamaan katastrofitilanteessa ylimääräiset vedet hallitusti pois. Kuva: Jouni Tolvanen
11/2012. Tiivissydämen päälle pantiin vielä kosteikon pohjaan ulottuva tukikangas. Kankaan päälle rakennettiin varsinainen patorunko. Kuva: Jouni Tolvanen
11/2012. Vuotokohta ja patolaitteen vanha paikka tukittiin huolellisesti. Tiivis pohjamaa kaivettiin esiin, väliin asetettiin suodatinkangas ja päälle tiivistä maa-ainesta patosydämeksi. Kuva: Jouni Tolvanen
11/2012. Patolaitteen ja rumpujen ympärystä varmistettiin käyttämällä reilusti suodatinkangasta. Tärkeää on varmistaa, että vesi ei pääse virtaamaan putken ja patolaitteen alitse. Kuva: Jouni Tolvanen
11/2012. Patolaite asennettiin uuteen paikkaan, jolloin rumpu jatkoineen voitiin panna paikoilleen kuivatyönä ja tukevalle pohjalle. Kuva: Jouni Tolvanen
11/2012. Pato avattiin kaivinkoneella vuotokohdasta, jotta se saadaan rakennettua uudestaan. Kuva: Jouni Tolvanen
Padon korjausta suunnittelemassa ovat Jouni Tolvanen ja Heimo Kuukka. Kuva: Mikko Alhainen
Kuvassa vesi on alhaalla ja pato toistaiseksi korjaamatta kesällä 2012. Kuva: Mikko Alhainen
04/2012. Kuvassa miehen (Heino Kuukka) vasemmalla puolella ollut ylisyöksypato ei ollut jaksanut viedä nousevan vedenpinnan massoja suunnitellulla tavalla poistouomaan. Hätävaraksi tehdyn vararakenteen kapasiteetti ei ollut riittänyt tulvahuipulle. Kuva: Veli-Matti Pekkarinen
04/2012. Patovallin sisälle oli todennäköisesti jäänyt jäätynyttä massaa, joka sulaessaan oli heikentänyt patovallia. Vesimassat olivat syöneet reiän padon maavallin läpi, suodatinkankaan alta. Samalla patolaitteen alta oli lähtenyt virtauksen mukana maata aiheuttaen laitteen kallistumisen. Kuva: Veli-Matti Pekkarinen
04/2012. Kuukautta edelliskuvaa myöhemmin, huhtikuun lopulla 2012, altaan maisema näytti surkealta. Ennätysmäinen kevättulva oli puskenut talvella perustetun padon läpi tyhjentäen kosteikkoaltaan täysin. Kuva: Veli-Matti Pekkarinen
03/2012. Viikkoa myöhemmin kohteelle oli jo noussut vettä. Patolaitteeseen kaivun yhteydessä asetettuja lankkuja otettiin jo pois kevättulvan varalta. Kaikki näytti vielä tässä vaiheessa Honnin padolla vielä hyvältä. Kuva: Veli-Matti Pekkarinen
03/2012. Työt etenivät nopeasti osaavan kuljettajan ollessa kaivurin puikoissa. Perustettiin pato, asennettiin suodatinkankaat, lisättiin vedensäätelylaitteistoksi RUMTEC -elementti ja tehtiin saarekkeet altaan keskivaiheille ojakatkoina. Kuva: Veli-Matti Pekkarinen
03/2012. Talvikaivuun perusteena oli kohteen pehmeä pohja. Talvella maaston pinta oli jäässä ja kantoin kaivuria kohtuullisen hyvin. Kuva: Veli-Matti Pekkarinen
03/2012. Kosteikon perustamisen kaivutyöt aloitettiin maaliskuun lopussa 2012. Kuva: Vali-Matti Pekkarinen
09/2011. Alkuraivauksen ja risujen polttotalkoiden jäljiltä maastopohja näytti lupaavalta monimuotoisuuskosteikon perustamispaikalta. Kuva: Veli-Matti Pekkarinen
06/2011. Aloite mallikosteikon perustamisesta tuli kohteen maanomistajilta. Kuvassa yksi heistä, Heino Kuukka Suomenniemeltä, esittelemässä kesäkuussa 2011 entistä majavalaidunta. Kuva: Veli-Matti Pekkarinen
06/2011. Kanadanmajavat olivat laiduntaneet toistuvasti entisellä viljelyssuolla harventaen alueen reunan ja rinteiden lehtipuut varsin tehokkaasti. Kuva: Veli-Matti Pekkarinen
06/2011. Majavat ja aika olivat jättäneet jälkensä kosteaan notkanteeseen vuosien ja vuosikymmenten kuluessa. Kuva: Vali-Matti Pekkarinen