SOTKA-kosteikot
SOTKA-kosteikot
Suomen riistakeskuksen SOTKA-kosteikot-hankkeessa kunnostetaan kosteikkoja vesilintujen poikasille sopiviksi elinympäristöiksi. Tavoitteena on hidastaa luonnon monimuotoisuuden vähenemistä ja turvata vesilintukantojen tulevaisuutta.
Hankkeessa parannetaan vesilintujen lisääntymismenestystä suunnittelemalla, kunnostamalla ja perustamalla poikue-elinympäristöjä. Kosteikot kunnostetaan pääsääntöisesti patoamalla. Hankkeeseen valituilla kohteilla sitoudutaan SOTKA-kosteikkosopimuksen mukaisiin kestävän metsästyksen periaatteisiin sekä kohteen hoitoon.
Katso videoilta, miksi kosteikoita kannattaa perustaa ja mitä mieltä SOTKA-kosteikoiden maanomistajat ovat projektista:
Ajankohtaista
- Kohdehaku avattuKohteita voi esittää maanantaihin 31.3.2025 asti, minkä jälkeen kohdehaku suljetaan toistaiseksi. Kohdehaku ja valintakriteerit löydät täältä.
- Seuraa ajankohtaisia tapahtumia somessaSeuraa uutisia, näe upeita ennen ja jälkeen kuvia ja lue tarinoita kosteikoilta SOTKA-kosteikot-hankkeen Facebook-sivuilla.
- Kohdehaku sulkeutunut – Suuri kiitos kohde-esityksiä lähettäneille!Kohde-esitysten hakulomake on nyt toistaiseksi suljettu. Hanketiimi käy läpi saadut hakemukset, tekee kohdevalintaa ja on… Lue lisää: Kohdehaku sulkeutunut – Suuri kiitos kohde-esityksiä lähettäneille!
- Tutustu toteutuneisiin SOTKA-kosteikkoihinSOTKA-kosteikkohankkeessa perustettavat ja kunnostettavat poikue-elinympäristöt esitellään sitä mukaan, kun ne valmistuvat. Löydät valmiiden kohteiden esittelyt… Lue lisää: Tutustu toteutuneisiin SOTKA-kosteikkoihin
Tausta
Kosteikkoja on kadonnut vuosikymmenien kuluessa kuivatustoiminnan seurauksena, mikä on vaikuttanut näistä elinympäristöistä riippuvaisten lajien, kuten vesi-, ranta- ja kahlaajalinnuston menestymiseen. Lisäksi kosteikot toimivat luonnon omina vedensuodattimina, elävöittävät maisemaa ja tasoittavat tulvavirtaamia. Osa entisen loistonsa menettäneistä kosteikoista voidaan palauttaa elämää kuhiseviksi luonnonkeitaiksi.
Hanketta koordinoi Suomen riistakeskus ja se on maa- ja metsätalousministeriön rahoittama. SOTKA-kosteikot on osa SOTKA-hankekokonaisuutta, joka kuuluu Suomen luonnon monimuotoisuutta edistävään Helmi-ohjelmaan.
Tavoitteet
Turvata taantuvien vesilintujen elinvoimaisuus ja siten hidastaa luonnon monimuotoisuuden vähenemistä auttamalla maanomistajia, metsästäjiä ja muita kiinnostuneita tahoja perustamaan, kunnostamaan ja hoitamaan soveltuvia kosteikkoja hyviksi vesilintujen poikue-elinympäristöiksi.
Vuosina 2023–2024:
Suunnitella vähintään 40 laaja-alaista poikue-elinympäristöä, joiden toteuttaminen tapahtuu muilla rahoituslähteillä.
Edistää helppojen ja edullisten elinympäristökunnostuksien toteuttamista.
Vuosina 2020–2022:
Suunnitella vähintään 60 ja toteuttaa vähintään 40 poikue-elinympäristökohdetta, yhteispinta-alaltaan vähintään 400 hehtaaria.
Toteutus
SOTKA-kosteikkojen toimintamalli pitää sisällään kuusi päävaihetta. Kosteikon valinta hankkeeseen koostuu kolmesta askeleesta, joista kosteikkosopimus on päätös valita kohde toteutettavaksi.
| 1. Kohde-esitys | • Tutustu valintakriteereihin ja sopimusehtoihin • Tee kohde-esitys täyttämällä lomake |
| 2. Kaksivaiheinen kohdevalinta | 1. Kohde-esityksen priorisointi ja parhaiden kohteiden valinta, joille tehdään maastokäynnit • Maastomuistio ja lisäselvitykset 2. Maastokäyntien ja lisäselvitysten perusteella valitaan näistä kohteista parhaat suunnitteluun |
| 3. Suunnittelu | 1. Yksityiskohtainen rakenne- ja toimenpidesuunnittelu 2. Kustannus- ja rahoitussuunnitelma 3. Metsästysjärjestelyt ja pienpetopyyntisuunnitelma 4. Kosteikkosopimuksen valmistelu |
| 4. Kosteikkosopimus | Päätös SOTKA-kosteikkohankkeeseen mukaan pääsystä. Suunnitelman hyväksyminen ja eteneminen toteutukseen. |
| 5. Kosteikon toteuttaminen | Paikallisen vastuutahon erikseen hakemalla rahoituksella 1. Urakoinnin kilpailutus ja materiaalien hankinta 2. Työmaa 3. Lopputarkastus |
| 6. Kosteikon jatkuva hoito ja seuranta | Kosteikkosuunnitelman mukaisesti |
Periaatteet
Pääkunnostusmenetelminä ovat patoaminen ja vedenpinnan nosto, niitto, raivaus, laidunnus sekä vedenpinnan säätely. Veden alle jäävä kasvillisuus tarjoaa ravintoa vesiselkärangattomille, mikä tekee patoamalla rakennetuista kosteikoista ihanteellisia ruokailuympäristöjä vesilintupoikueille. Rantaniittyjen kunnostaminen ruovikkoa ja vesaikkoa poistamalla luovat myös hyvää poikue-elinympäristöä.
Kaikkien alueen omistajien sekä muiden paikallisten toimijoiden yksimielinen tuki on edellytys hankkeeseen mukaan pääsemiselle. Paikallinen panostus on kosteikoilla ratkaisevaa, jotta kohteet toteutuvat.
Paikallinen omarahoitusosuus sovitaan tapauskohtaisesti, ja se riippuu myös toteutuksen rahoitusehdoista. Omarahoitusosuutta voi kattaa myös talkootyöllä sekä sponsorirahoituksella. SOTKA-kosteikot-hanke kattaa lähtökohtaisesti kohteiden suunnittelukustannukset.
Kosteikoilla tulee sitoutua kestävään metsästykseen, pienpetopyyntiin ja kohteen hoitoon. Ilman aktiivisia hoitotoimia aikaansaadut luontovaikutukset valuvat nopeasti hukkaan.
Kohdehaku ja valintakriteerit
Kohdehaku on suljettu!
Kohdehaku aukeaa seuraavan kerran tammikuussa 2026.
Parhaiten hankkeeseen soveltuville kohteille tehdään maastokäynti. Maastossa tarkastetuista kohteista sopivimmat valitaan edelleen suunnitteluvaiheeseen. Suunnitelman valmistuttua allekirjoitetaan sitova kosteikkosopimus, joka on virallinen valinta hankekohteeksi ja edellytys suunnitelman luovuttamiselle toteutuksen rahoitushakua varten.
Kohteiden valinnan lähtökohdat ja painotukset
Lähtökohdat:
- Kaikki alueen omistajat suhtautuvat projektiin myönteisesti ja sitoutuvat kosteikon hoitoon, pienpetojen pyyntiin sekä kestäväksi mitoitettuun metsästykseen tai alueen rauhoittamiseen vesilintujen metsästykseltä.
- Kohteesta on mahdollista kehittää kustannustehokkaasti laadukasta vesilintujen poikue-elinympäristöä. Tämä tarkoittaa toteutusta pääosin esimerkiksi patoamalla, niittämällä, raivaamalla ja pesimärakenteita toteuttamalla.
- Kohde-esitykset pisteytetään vertailua varten. Maastokäyntejä tehdään hankkeeseen parhaiten soveltuville kohteille.
Pisteytyksessä huomioon otetaan seuraavia seikkoja:
- Onko kosteikko mahdollista perustaa patoamalla, onko se patoamisen ja kaivun sekoitus vai puhdas kaivukosteikko
- Kuinka rehevä kohde on
- Minkä kokoinen valuma-alue kosteikolla on
- Minkä kokoinen kosteikosta olisi teknisesti mahdollista tehdä aiheuttamatta haittaa ympäröivälle maankäytölle
- Onko esitetty kohde yhden vai useamman maanomistajan mailla
- Onko odotettavissa, että kosteikon perustaminen vaatisi vesilain mukaisen luvan
- Millainen kosteikon elinympäristövaikutus olisi ympäröivään maisemaan
- Onko kosteikon toteuttamiselle näkyvissä selkeä rahoituskanava, johon kohde soveltuisi (Maatalouden Ei-tuotannollinen investointituki, METKA, JTF, Kunta- ja järjestö-HELMI, jne…)
Lisäksi kohde-esitysten tarkastelussa selvitetään kohteen suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä:
- happamien sulfaattimaiden tai mustaliuskeen esiintyvyys
- uhanalaisten lajien tiedossa olevien esiintymien läheisyys
- valuma-alueella oleva kiintoainekuormitus
- mahdollinen kaavoitus
- ojitusyhteisöt
- pohjavesialueiden sijainti
- suojelualueiden sijainti
- museoviraston aineisto
Kokonaisharkinnassa otetaan huomioon myös:
- paikalliset edellytykset laadukkaaseen ja jatkuvaan hoitoon poikue-elinympäristön laadun optimoimiseksi erityisesti taantuva ja vaatelias vesilinnusto huomioiden
- olemassa olevat luonto- ja maisema-arvot
- sijainti avoimessa maatalousmaisemassa
- edullinen sijainti (täydentää paikallista kosteikkoverkostoa, viestinnällinen ja koulutuksellinen arvo).
SOTKA-kosteikkojen keskeiset sopimusehdot
SOTKA-kosteikot-hankkeessa tuetaan paikallisten toimijoiden omia hankkeita.
- Kosteikon sijainti on julkista tietoa. Kohde on riistahallinnon koulutus-, esittely- ja tiedostuskäytössä. Kosteikolla järjestettävistä tapahtumista sovitaan vastuutahon kanssa.
- Kosteikon rannalle pystytetään infotaulu kertomaan kosteikosta. SOTKA-hanke teettää A3-kokoisen yleistaulun, jonka se toimittaa maanomistajalle kiinnitettäväksi sopivaan paikkaan.
- Kosteikolle perustetaan Luonnonvarakeskuksen ohjeiden mukainen vesilintulaskenta-piste(et). Pari- ja poikuelaskennat suoritetaan vuosittain vastuutahon tai tämän valtuuttaman henkilön toimesta vähintään viiden (5) vuoden ajan toimenpiteiden aloittamisesta.
- Vuotuinen vesilintujen metsästysverotus on enintään 50 % poikuelaskennassa havaitusta poikasmäärästä, jotta kunnostetun lisääntymisalueen kokonaisvaikutus vesilinnustoon on positiivinen. Metsästyslain nojalla mahdollisesti säädetty metsästyksen rajoittaminen koskee tässä sopimuksessa tarkoitetulla kosteikolla tapahtuvaa metsästystä tai siihen liittyvää toimintaa.
- Elinympäristön tarkoituksena on tarjota vesilinnustolle luontaista ravintoa, jolloin vesilintujen runsaus ja lisääntymistulos kertovat elinympäristön laadusta. Kosteikolla ja sen lähiympäristössä ei suositella vesilintujen ravintohoukuttelua. Maltillinen, enintään 5 kg/vuorokausi, houkutteluruokinta on tarvittaessa mahdollista aloittaa vuosittain aikaisintaan 20.8. noudattaen kuitenkin mahdollisesti säädettyjä rajoituksia.
- Sopimusalueella ja lähiympäristössä pyritään järjestämään mahdollisimman tehokas pienpetojen pyynti.
- Vesilintujen tarhaus kosteikolla ja tarhattujen vesilintujen istutus kosteikolle on kielletty.
Kosteikkokummit ja sponsorointi
Haluatko tukea tärkeää elinympäristöjen kunnostustyötä sponsoroimalla jotakin tiettyä kohdetta tai ryhtymällä kosteikkokummiksi?
SOTKA-kosteikot-hanke keskittyy kohdesuunnitteluun vuosina 2023–2024. Kosteikkojen toteutukseen ei ole hankerahaa. Sinulla, yritykselläsi tai yhteisölläsi on mahdollisuus tukea paikallista elinympäristöjen kunnostustyötä sponsoroimalla kohteen rakennustöitä ja saada tätä kautta näkyvyyttä.
Jokainen kohde on julkinen. Kohteisiin pystytetään esittelytaulu, johon sponsoreiden on mahdollisuus saada nimensä tai logonsa.
Ota yhteyttä Suomen riistanhoito-säätiöön (riistasaatio.fi) ja esitä ehdotuksesi. SOTKA-kosteikot ja Suomen riistanhoito-säätiö tekevät yhteistyötä elinympäristökunnostuksissa.
Jos sinua kiinnostaa kosteikkotyön tukeminen yleisellä tasolla, ota yhteyttä varainkeruuta tekeviin ja kosteikkotyötä tukeviin järjestöihin, esimerkiksi Suomen riistanhoito-säätiö, Suomen metsästäjäliitto ja WWF Suomi.