Valmiit kosteikot • Vitmossen, Vöyri
Vitmossen, Vöyri
Katso videolta kohteen esittely:
Lähtökohdat
Vitmossenin kaksiosainen kosteikko on perustettu vanhalle turvepohjaiselle pellolle. Ennen kosteikkojen perustamista pellon kahdella osalla oli vettä lähes ympäri vuoden, mikä hankaloitti viljelyä. Muuttavat vesi- ja kahlaajalinnut pysähtyivät etenkin keväisin levähtämään luonnostaan tulva-aikoina syntyville kausikosteikoille. Vesialueet pienenivät kuitenkin merkittävästi kesäisin.
Laajan peltoaukean avoimuus on alueen lintuja houkuttava ominaisuus ja esimerkiksi töyhtöhyypät pesivät runsaslukuisina aukiolla vuosittain.
Toteutus
Alkusyksystä 2022 kaksi pellon märkää osaa (3,3 ha ja 1 ha) pengerrettiin kahdelta sivulta matalilla penkereillä, jolloin patolaitteina toimivien säätösalaojakaivojen avulla voidaan pidättää valumavesiä kosteikoilla pidempään ja luoda otollisemmat olosuhteet linnuille levähtää ja myös pesiä alueella.
Säätösalaojakaivojen sulkulaitteilla suljetaan kosteikkojen poistoputket kevättulvan loppupuolella, jolloin vedenpinta saadaan pysymään laitteen rinnalle asennettujen ylivirtausputkien tasossa. Kesän ja syksyn aikana vedenpinnan taso vaihtelee luontaisesti sateiden ja haihdunnan mukaisesti. Talveksi kosteikot tyhjennetään, jotta niillä on kapasiteetti ottaa seuraavan kevään kevättulva vastaan.
Alueella olevan mahdollisen happaman sulfaattimaan esiintymisen takia patopenkereen rakennusmateriaaleja ei otettu pellon ojitussyvyyttä syvemmältä. Koska maita piti siirtää pinnanmyötäisesti, tehtiin massansiirrot ja suuri osa penkereiden muotoilusta puskukoneella, joka on Pohjois-Amerikassa pääasiallinen työkone kosteikkojen rakentamisessa. Suomessa puskukonetta käytetään nykyään verrattain vähän. Isommalle kosteikolle rakennettiin puskukoneella 450 m ja pienemmälle 250 m patopengertä.
Isomman kosteikon syvään päätyyn muotoiltiin myös veden ympäröimäksi jäävä saari, jolla linnut voivat pedoilta suojassa levähtää ja pesiä.
Vitmossenin kosteikko on rauhoitettu vesilintujen metsästykseltä, mutta haitallisia vieraspetoja poistetaan alueelta aktiivisesti loukuilla. Kosteikkojen väliin jäävää aluetta viljellään hevosten rehuksi ja käytetään ajoittain hevosten laitumena.
Lue lisää: Vitmossenin kosteikon esittely (PDF)
Suunnittelu ja työmaaohjaus: Holtti Hakonen, SOTKA-hanke
Maanrakennustyöt: V.J. Peltola ky.
Kosteikon toteutusta tuki Suomen riistanhoitosäätiö.