Vesijättömaa, Hyvinkää

Valmiit kosteikot • Vesijättömaa, Hyvinkää

Ilmakuva kosteikosta. — Kosteikko kunnostusten jälkeen kesällä 2022. Vasemmalla näkyy vastakunnostettua patopengertä. Kuva: Lauri Laitila

Katso videolta kosteikon esittely:

Lähtökohdat

Vesijättömaan kosteikko on toteutettu nimensä mukaisesti vesijättömaalle, joka on aikoinaan padottu erilleen Kytäjärvestä. Vesijättömaan pohjoispuolella on Kytäjoki, joka säännöllisesti tulvii alueelle. Alueen keskelle on jo aiemmin kaivettu altaita.

Ilmakuva maisemasta, jossa matalaa kasvillisuutta ja vettä. Etualalla patomainen rakenne ja avovettä. — Vesijättömaa ennen kunnostuksia heinäkuussa 2020. Kytäjoki virtaa kuvassa vasemmalla. Kuva: Lauri Laitila

Ilmakuva syksyisestä kosteikosta. — Valmis kosteikko lokakuussa 2023. Kuva: Mikko Alhainen

Toteutus

Kunnostukset toteutettiin vuonna 2022. Kytäjoen varrella oli vanhaa huonossa kunnossa olevaa patopengertä, joka kunnostettiin ja vanhat rumpuputket poistettiin. Patopenkereeseen asennettiin vedensäätelylaitteistoksi niin sanottu puolimunkki. Sen rinnalle rakennettiin loivapiirteinen tulvauoma ja ylimääräiset rumpuputket poistettiin.

Ilmakuva maatalousmaisemasta, jossa kaivinkone ja joki. — Kunnostukset käynnissä kesällä 2022. Kosteikkoalueen reunaa näkyy oikealla ja Kytäjoki vasemmalla. Kuva: Tero Salmela.

Putki, jonka ympärillä kohoaa muokattua maata. Putkessa on reikä, jonka etualalla virtaa vettä. — Puolimunkin settilankkuja lisäämällä tai poistamalla saadaan kosteikon vedenpintaa säädeltyä. Kuvanottohetkellä vesi virtaa Kytäjoen tulvan vuoksi hetkellisesti kosteikolle päin. Kuva: Mikko Alhainen

Tulvauoman kautta Kytäjoki pääsee edelleen tulvimaan Vesijättömaan alueelle vapaasti. Tulvan laskiessa tulva-aikaisia vesiä on tarkoitus padottaa kosteikolla ja näin tarjota runsaasti hyvää elinympäristöä muuttaville vesilinnuille ja niiden poikaisille. Kosteikko myös parantaa vesistöjen tilaa pidättämällä kiintoainetta ja ravinteita.

Ilmakuva muokatusta, penkeremäistä maasta, jossa erottuu kivetty osio. Rakenteen molemmin puolin näkyy vettä. — Tulvauoman kautta Kytäjoki pääsee edelleen tulvimaan Vesijättömaan alueelle vapaasti. Kuva: Lauri Laitila

Kytäjoen padon juoksutuskohdalle, maanpinnan alle asennettiin rumpuputket, joilla voidaan ohjata lisävettä kosteikkoon ympäri vuoden. Lisäksi kosteikkoalueen läpi kaivettiin alivesiuoma. Vesi ohjautuu rumpuputkien kautta alivesiuomaan, jolloin ne parantavat olemassa olevien kaivusyvänteiden veden vaihtuvuutta. Tämä auttaa pitämään syvänteiden happipitoisuuden hyvänä ympäri vuoden, myös loppukesällä. Alivesiuoman kaivumassoista rakennettiin muutamia loivapiirteisiä pesimäkumpareita.

Ilmakuva kosteikosta, josta kasvillisuutta poistettu. — Kosteikolta poistettiin runsaasti kasvillisuutta, jotta se pysyisi avoimena. Kytäjoen tulviessa keväisin alue peittyy veteen. Kuva: Lauri Laitila

Kosteikon avoimuutta lisättiin talkootyönä tehdyillä puuston ja pajukon poistolla. Kytäjoen varteen jätettiin säästöpuita pienentämään veden virtausta Kytäjoen tulviessa ja hillitsemään joen eroosion vaikutusta patopenkereeseen.

Valmiin kosteikon pinta-ala reuna-alueineen on 19,4 hehtaaria.

Patopenger — Vasta muokattu patopenger. Oikealla kaivusyvänne, josta padon rakennusmaa otettiin. Kuva: Lauri Laitila

Patopenger vihersi valmiilla kosteikolla lokakuussa 2023. Kuva: Mikko Alhainen

Lue lisää: Vesijättömaan kosteikon esittely (PDF)

Suunnittelu ja työmaan ohjaus: Suomen riistakeskus, Lauri Laitila

Maanrakennustyöt: Jarttu Oy / Konekuski: Jarkko Hegmander