Saarenjärven rantakosteikko, Salo

Valmiit kosteikot • Saarenjärven rantakosteikko, Salo

Ilmakuva vehreästä maisemasta, jossa hieman vettä syvänteissä.
Vaikka kesä 2021 oli ennätyskuiva, alueella riitti vesilinnuille hyvää elinympäristöä koko kesän. Kuvan ottohetkellä heinäkuussa vedenpintaa on alettu hiljalleen laskemaan, jotta laiduneläimet pääsevät hoitamaan aluetta. Kuva: Lauri Laitila

Saarenjärven rantakosteikko, Salo

Lähtökohdat

Saarenjärven rantakosteikko on noin 4,5 ha rantaniittyalue Vähäjärven ja Saarenjärven välissä. Kosteikko on säännöllisesti tulvivaa suojavyöhykesopimuksessa olevaa lehmien rantalaidunta.

Kunnostamisen lähtökohtana oli parantaa alueen arvoa erityisesti puolisukeltajasorsien, kahlaajien, haukien ja sammakkoeläinten poikaselinympäristönä sekä toimia kestävän luonnon monimuotoisuutta ylläpitävän maatalouden käyntikorttina. Alueelle ohjataan lähialueen peltovaltaisen noin 50 ha valuma-alueen vedet, mikä vähentää Saarenjärveen ja Kiskonjokeen kohdistuvaa kiintoaine– ja ravinnekuormitusta.

Toteutus

Katso kuvasarja kunnostusten etenemisestä:

Ilmakuva vihertävästä, aukeasta maisemasta.
Saarenjärven rantakosteikko ilmasta kuvattuna elokuussa 2020 ennen kaivutöiden alkamista. Saarenjarven rantakosteikko (etualalla) ja Vähäjärven kosteikko (taaempana) sijaitsevat lähekkäin. Kuva: Lauri Laitila
Ilmakuva vihertävästä, aukeasta maisemasta, jossa maata muokattu.
Kosteikon rakennustyöt valmiit syyskuussa 2020. Kuva: Lauri Laitila
Ilmakuva maisemasta, joka on täyttynyt vedestä.
Saarenjärven kevättulva huhtikuussa 2021. Kosteikkoalueella pidätetään tulva-aikaisia vesiä, kun vedenpinta kääntyy laskuun. Kuva: Lauri Laitila
Ilmakuva vehreästä maisemasta, jossa hieman vettä syvänteissä.
Vaikka kesä 2021 oli ennätyskuiva, alueella riitti vesilinnuille hyvää elinympäristöä koko kesän. Kuvan ottohetkellä heinäkuussa vedenpintaa on alettu hiljalleen laskemaan, jotta laiduneläimet pääsevät hoitamaan aluetta. Kuva: Lauri Laitila

Alueen ympärille rakennettiin elokuussa 2020 matalapiirteinen pato, vedensäätelylaitteisto ja tulvauoma. Tulva-uoma rakennettiin alivesiuomalla, jonka avulla hauet pääsevät kevättulvien aikaan kutemaan alueelle ja palaamaan takaisin Saarenjärveen kudun jälkeen. Tulva-uoma mahdollistaa myös Kiskonjoen vapaan tulvimisen kosteikkoalueelle.

Patopenkereellä ja vedensäätelylaitteistolla alueen tulvavesiä voidaan pidättää huhtikuusta kesäkuulle luoden erinomaisen vesilintuelinympäristön ja samalla parantaen vesiensuojelua. Patopenkereet kylvettiin välittömästi valmistumisen jälkeen siemenseoksella. Kylvämisen tarkoituksena on saada patopenkereisiin riittävä kasvipeitteisyys eroosion hillitsemiseksi ennen talven tuloa. Patopenkereet saivat rauhassa painua talven yli.

Katso kuvasarja patopenkereen kasvittumisesta:

Kesäinen maisema, jossa etualalla kaistale multaista maata.
Saarenjärven rantakosteikon loivapiirteinen patopenger juuri valmistuttua syyskuussa 2020. Heti valmistumisen jälkeen pinnalle kylvettiin luomusiemenseosta, joka sisälsi eri heinäkasveja, syysruista ja -kauraa. Rantakosteikko sijaitsee oikealla puolella. Kuva: Lauri Laitila
Avoin maisema, jossa pintamaa kevyesti kasvittunut. Sivummalla näkyy vettä.
Edellisvuonna syksyllä valmistunut patopenger talven ja kevättulvan jälkeen. Patopenger on pitänyt hyvin muotonsa ja syksyllä kylvetyt siemenet ovat alkaneet muodostamaan kasvipeitettä. Kuva: Lauri Laitila
Maisema, jossa runsaasti heinäkasveja. Sivummalla vettä.
Patopenger heinäkuussa, kun se on hyvin kasvittunut. Kuva: Lauri Laitila
Lehmiä sumuisella kosteikkolaitumella-
Elokuussa 2021 kosteikon hoitajat tekemässä tärkeää luonnonhoitotyötä. Laiduneläimet auttavat pitämään kosteikot ja rantaniityt avoimina, eikä muita konetöitä tarvita. Kuva: Lauri Laitila

Rantakosteikko on perustettu kausikosteikkoperiaatteella ja se tyhjätään säännöllisesti kesäkuussa. Kesä- ja heinäkuun aikana alue kesannoituu ja lehmät pääsevät laiduntamaan alueelle loppukesän ja syksyn aikana. Laiduneläimet auttavat pitämään kosteikon patopenkereet siistinä.

Lue lisää: Saarenjärven rantakosteikko, esittely (PDF)

Suunnittelu: Mikko Alhainen, Lauri Laitila ja Elina Sorvali, SOTKA-hanke

Kaivinkonetyö: Kaivinkoneurakointi Lönnqvist Oy