Valmiit kosteikot • Välkkilänoja-Kokonjärvi
Välkkilänoja-Kokonjärvi -valuma-aluekokonaisuus (Urjala, Forssa, Tammela)
Kokonjärvi on Pirkanmaan huonokuntoisia järviä. Välkkilänoja tuo suurimaan osan valuma-alueen vesistä järveen.
Kokonjärven Suojeluyhdistys KSY teetti Kokonjärveen laskevan Välkkilänojan valuma-alueselvityksen vuosina 2021-2022. KSY teki kokonaisuudesta kohde-esityksen SOTKA-kosteikoille.
Osa valuma-alueselvityksen kohteista valikoitui SOTKA-kosteikkojen suunnitteluun maanomistajalähtöisesti.
Näillä sivuille esitellään toteutukseen asti saatuja SOTKA-kosteikot hankkeen suunnittelemia kohteita.
Kohteiden suunnittelussa korostuu vesiensuojelu tavanomaista enemmän, ja siten myös toteutus kaivamalla. Kokonaisuudessa tavoitellaan matalan ja rehevän Kokonjärven parempaa tilaa lintuvetenä.
Sammakan kosteikko
Sammakan kosteikko rakennettiin Välkkilänojan ranta-alueen vanhalle viljelystä jo vuosikymmeniä sitten poistuneelle pellolle. Kosteikko on reuna-alueineen noin hehtaarin laajuinen ja siinä viipyy 37 hehtaarin valuma-alueen vedet. Alue tarjoaa elinympäristöä vesilintupoikueille ja muullekin lajistolle.
Kosteikko toteutettiin kaivamalla ja patoamalla.
Maanomistaja toteutti kosteikon Ei-tuotannollisen investoinnin rahoituksella.
Valumavedet ohjataan kosteikkoon rakenteiden asetuttua kesällä 2025
Sammakan pienkosteikot
Sammakan pienkosteikot ovat kolme toisiaan täydentävää kohdetta. Kohteet toteutettiin Suomen riistanhoito-Säätiön sekä Kokonjärven suojeluyhdistys KSY rahoituksella.
Ylimpänä on vanhat savimontut pellon reunassa. Yläpuolisen peltovaltaisen pienen valuma-alueen vesistä suurin osa johdetaan savimonttuihin 150 metrin putkilinjalla korkeamman kohdan yli, hyödyntäen maiseman korkeuseroja. Vesi kiertää valmiiden monttujen kautta ja palaa ojauomaan puhdistuneena.
Putkilinja rakennettiin sankkaan kuusikkoon, missä myös montut sijaitsivat. Kesän 2024 hakkuu avasi maiseman ja paransi savimonttujen arvoa vesilinnuille.
Savimontuista alavirtaan peltolohkojen rajaojaan kaivettiin n. 380 metrin pituinen tulvatasanne. Kaivumaista muotoiltiin tulvapenger eteläpuolisen pumppukuivatun pellon reunaan, turvaamaan pellon kuivatustilaa. Tulvatasanneuoman alapäähän rakennettiin putkipato-kulkusilta. Putkipadolla tehostetaan veden viipymää tulvatasanteella kun valuma-alueelta tulee paljon vettä ja kuormitusta
Sammakan pienkosteikkojen kolmas kohde on se varsinainen pienkosteikko. Alueella on noin 4,5 hehtaarin viljava pumpulla kuivattu pelto. Pellon kuivatusvedet menivät aiemmin suoraan Välkkilänojaan. Välkkilänojan takana oli luonteva pieni kosteikon paikka. Kosteikkoaluetta kunnostettiin kaivinkoneella veden virtauksen ja viipymän parantamiseksi. Välkkilänojan yli rakennettiin silta puhelinpylväistä ja sillalle asennettua rumpulinjaa pitkin pumpattu vesi ohjataan puhdistumaan kosteikkoon ennen sen virtaamista edelleen Välkkilänojaan.
Koivulahden kosteikot
Koivulanlahden kosteikot ovat viiden toisiinsa linkittyvän kohteen kokonaisuus. Yhteensä noin 14 hehtaarin kosteikot muodostuvat Karjalamminojan ja Koivulanlahden monimuotoisuuskosteikoista sekä Jussarin, Sulkosen ja Puiteron vesiensuojelukosteikoista. Kohteet on rahoitettu ei-tuotannollisella investointituella, mitä täydentää Suomen riistanhoito-säätiön rahoitus.
Kosteikkojen kautta ohjataan Kokonjärven Koivulanlahden yli 400 hehtaarin valuma-alueen vedet neljän erillisen osa-alueen kautta järveen.
Työmaa alkoi Puiteron kosteikon kaivuulla Kokonjärven vesijätöllä.