Välkkilänoja-Kokonjärvi

Kokonjärvi on Pirkanmaan huonokuntoisia järviä. Välkkilänoja tuo suurimaan osan valuma-alueen vesistä järveen. 

Kokonjärven Suojeluyhdistys KSY teetti Kokonjärveen laskevan Välkkilänojan valuma-alueselvityksen vuosina 2021-2022. KSY teki kokonaisuudesta kohde-esityksen SOTKA-kosteikoille.

Osa valuma-alueselvityksen kohteista valikoitui SOTKA-kosteikkojen suunnitteluun maanomistajalähtöisesti. 

Näillä sivuille esitellään toteutukseen asti saatuja SOTKA-kosteikot hankkeen suunnittelemia kohteita.  

Kohteiden suunnittelussa korostuu vesiensuojelu tavanomaista enemmän, ja siten myös toteutus kaivamalla. Kokonaisuudessa tavoitellaan matalan ja rehevän Kokonjärven parempaa tilaa lintuvetenä. 

Hannun pienkosteikko 

Välkkilänojan valuma-alueelle toteutettiin yhteistyössä maanomistajan kanssa pilotti- ja kokeilukohteena pienkosteikko, missä yhdistyy vesilintuelinympäristö, kasteluvesivarasto ja virkistyskäyttö. 

Lue lisää: Hannun pienkosteikon esittely (PDF)

Katso videolta kosteikon esittely

Sammakan alue 

Sammakkaan rakennettiin neljän erilaisen kosteikon kokonaisuus, jotka käsittelevät kahden Välkkilänojaan laskevan osavaluma-alueen vesiä.  

Sammakan kosteikot

Sammakan kosteikko rakennettiin Välkkilänojan ranta-alueen vanhalle viljelystä jo vuosikymmeniä sitten poistuneelle pellolle. Kosteikko on reuna-alueineen noin hehtaarin laajuinen ja siinä viipyy 37 hehtaarin valuma-alueen vedet. Alue tarjoaa elinympäristöä vesilintupoikueille ja muullekin lajistolle. 

Kosteikko toteutettiin kaivamalla ja patoamalla.  

Maanomistaja toteutti kosteikon Ei-tuotannollisen investoinnin rahoituksella.  

Valumavedet ohjataan kosteikkoon rakenteiden asetuttua kesällä 2025 

Sammakan pienkosteikot

Sammakan pienkosteikot ovat kolme toisiaan täydentävää kohdetta. Kohteet toteutettiin Suomen riistanhoito-Säätiön sekä Kokonjärven suojeluyhdistys KSY rahoituksella.

Savimonttujen kunnostus

Ylimpänä on vanhat savimontut pellon reunassa. Yläpuolisen peltovaltaisen pienen valuma-alueen vesistä suurin osa johdetaan savimonttuihin 150 metrin putkilinjalla korkeamman kohdan yli, hyödyntäen maiseman korkeuseroja. Vesi kiertää valmiiden monttujen kautta ja palaa ojauomaan puhdistuneena.

Putkilinja rakennettiin sankkaan kuusikkoon, missä myös montut sijaitsivat. Kesän 2024 hakkuu avasi maiseman ja paransi savimonttujen arvoa vesilinnuille.

Tulvatasanne

Savimontuista alavirtaan peltolohkojen rajaojaan kaivettiin n. 380 metrin pituinen tulvatasanne. Kaivumaista muotoiltiin tulvapenger eteläpuolisen pumppukuivatun pellon reunaan, turvaamaan pellon kuivatustilaa. Tulvatasanneuoman alapäähän rakennettiin putkipato-kulkusilta. Putkipadolla tehostetaan veden viipymää tulvatasanteella kun valuma-alueelta tulee paljon vettä ja kuormitusta

Pienkosteikko pumppuvesille

Sammakan pienkosteikkojen kolmas kohde on se varsinainen pienkosteikko. Alueella on noin 4,5 hehtaarin viljava pumpulla kuivattu pelto. Pellon kuivatusvedet menivät aiemmin suoraan Välkkilänojaan. Välkkilänojan takana oli luonteva pieni kosteikon paikka. Kosteikkoaluetta kunnostettiin kaivinkoneella veden virtauksen ja viipymän parantamiseksi. Välkkilänojan yli rakennettiin silta puhelinpylväistä ja sillalle asennettua rumpulinjaa pitkin pumpattu vesi ohjataan puhdistumaan kosteikkoon ennen sen virtaamista edelleen Välkkilänojaan.

Koivulahden kosteikot

Koivulanlahden kosteikot ovat kuuden toisiinsa linkittyvän kohteen kokonaisuus. Yhteensä noin 15 hehtaarin kosteikot muodostuvat Karjalamminojan ja Koivulanlahden monimuotoisuuskosteikoista sekä Jussarin, Sulkosen ja Puiteron sekä Rantasen vesiensuojelukosteikoista. Kohteet on rahoitettu ei-tuotannollisella investointituella, mitä täydentää Suomen riistanhoito-säätiön rahoitus.

Kosteikkojen kautta ohjataan Kokonjärven Koivulanlahden yli 500 hehtaarin valuma-alueen vedet neljän erillisen osa-alueen kautta järveen.

Lännen suunnalta listaten alueelta löytyy

• Jussarin vesiensuojelukosteikko, toteutettu kaivamalla. Rahoitus ei-tuotannollinen investointi.
• Karjalamminojan monimuotoisuuskosteikko, toteutettu pohjapatoketjuna ja patoamalla. Rahoitus ei-tuotannollinen investointi ja Suomen riistanhoito-Säätiö
• Koivulanlahden monimuotoisuuskosteikko, toteutettu patoamalla. Rahoitus ei-tuotannollinen investointi.
• Sulkosen vesiensuojelukosteikko, toteutettu kaivamalla ja patoamalla. Rahoitus ei-tuotannollinen investointi. Rakennustyö jatkuu osalla aluetta 2025 ja 2026.
• Puiteron vesiensuojelukosteikko, toteutettu kaivamalla ja patoamalla. Rahoitus ei-tuotannollinen investointi ja Suomen riistanhoito-Säätiö. Rakennustyö jatkuu osalla aluetta 2025 ja 2026.
• Rantasen kosteikot, toteutettu kaivamalla ja patoamalla. Rahoitus ja Suomen riistanhoito-Säätiö.

Koivulanlahden kosteikkoja täydentää Kokonjärvelle asennetut kolme kelluvaa pesimä- ja lepäilylauttaa.

Koivulehdon kosteikko

Koivulehdon kosteikko rakennettiin alavalle ja vaikeasti viljeltävälle pellolle. Kosteikkoa vastapäätä Välkkilänojaan laskee noin 70 hehtaarin valuma-alueen vedet, jotka nostetaan alavilta pelloilta pumpulla padon yli Välkkilänojaan. Ideana on hyödyntää pumpun nostokorkeutta ja ohjata pumppuvedet rumpusiltaa pitkin Välkkilänojan yli kosteikkoon, missä vesi viipyy ja puhdistuu ennen virtaamista takaisin Välkkilänojaan.

Rapareidenkorven kosteikko

Rapareidenkorven kosteikko on perustettu vanhalle pellolle, joka on jos vuosikymmeniä sitten rakennettu kalanpoikasten kasvatukseen luonnonravintolammikoksi. Patorakenne oli kuitenkin pettänyt ensimmäisenä talvena. Kosteikon pato korjattiin ja alue toimii jatkossa vesilintuelinympäristönä ja 100 hehtaarin metsäalueen vesien käsittelijänä.