Heikinsuo, Rautavaara

Valmiit kosteikot • Heikinsuo, Rautavaara

Kosteikko kuvattuna ilmasta.

Heikinsuo, Rautavaara

Kosteikkoalue ilmasta kuvattuna.
Lähtötilanne kesällä 2023. Kuva: Piia Ikonen
Kosteikko kuvattuna ilmasta.
Kosteikko kesällä 2026.

Lähtökohdat

Heikinsuon kosteikko (8,5 ha) perustettiin laajalle entiselle turvetuotantoalueelle, jolta tuotanto oli lopetettu 2019 ja osa alueesta on otettu pelloksi maatalouskäyttöön. Heikinsuon syvä itäpääty oli liian märkä viljeltäväksi, joten se soveltuu erinomaisesti kosteikoksi.

Toteutus

Kosteikko toteutettiin loppuvuodesta 2024 patoamalla ja ohjaamalla vesi kosteikolle piiriojasta. Viljelykseen jäävä osa alueesta erotettiin kosteikosta matalalla suojapenkereellä ja viljelysalueen kuivatusvedet ohjattiin kosteikon vieressä olevalle kosteikkomaiselle lohkolle.

Maanrakennustöiden maastomerkintää marraskuussa 2024. Kuva: Holtti Hakonen
Talvinen kuva muokatusta maasta.
Tulouoma tammikuussa 2025. Kuva: Holtti Hakonen
Talvinen kuva muokatusta maasta.
Pesimä- ja lepäilysaari tammikuussa 2025. Kuva: Holtti Hakonen
Talvinen ilmakuva.
Kosteikko konetöiden valmistuttua tammikuussa 2025. Kuva: Holtti Hakonen

Kosteikon varsinaisessa patopenkereessä on vedensäätelylaite ja kivetty tulvauoma, joiden avulla kosteikolla onnistuu kausittainen vedenpinnan säätely. Lintuja varten kosteikolle rakennettiin myös kuusi laajaa veden ympäröimää pesimä- ja levähdyssaarta, joilla linnut ovat suojassa maapedoilta. Lintujen viihtyvyyttä lisättiin myös tehostamalla alueen vieraspetopyyntiä. 

Vedenpintaa ja kolme ihmistä sen äärellä.
Patolaita ja ylivirtausuima kesällä 2026.
Ilmakuva kosteikosta.
Kosteikon tulouoma ja ulkopuolisten peltojen kuivatuskanava kesällä 2026.

Kosteikko parantaa alueen ominaisuuksia vesilintujen poikue-elinympäristöksi ja toimii esimerkkinä monipuolisesta luonnonhoidosta turvetuotannon jälkeen. Kosteikko tehostaa vesiensuojelu ja monipuolistaa elinympäristöjen mosaiikkia. Veden alle jäävien turvemaiden hapellinen hajoaminen päättyy ja tällä saavutetaan myös näille osille ilmastohyötyä. 

Suunnittelu: Piia Ikonen, Suomen riistakeskus

Maanrakennustyöt: Koneurakointi Lukkarinen Oy

Rahoitus: British Association for Shooting and Conservation yhteistyössä Suomen riistanhoito -säätiön kanssa, maanomistaja ja SOTKA-kosteikot -hanke (Suomen riistakeskus ja maa-ja metsätalousministeriö)