Kosteikkorakentamiseen vaikuttavat muun muassa monet lait ja kaavamääräykset, kuten
- vesilaki
- metsälaki
- luonnonsuojelulaki.
Paikallisesta ELY-keskuksesta kannattaa tiedustella, onko alueella maankäytöstä tai luonnonsuojelutavoitteiden turvaamisesta johtuvia esteitä tai rajoituksia, jotka vaikuttavat kosteikon rakentamiseen. Valvontaviranomaisen tulee ottaa myös kantaa siihen, tarvitaanko hankkeen toteuttamiseksi aluehallintoviraston myöntämä vesilupa vai ei.
Yleisimpiä kosteikkohankkeita rajoittavia tekijöitä ovat
- luonnonsuojelualue
- uhanalaisten lajien tunnetut elinympäristöt tai kasvupaikat
- vesilain 2 luvun 11 §:ssä tarkoitettu luontotyyppien suojelu
- luonnonsuojelulain 29 §:n tarkoitettu luontotyyppien suojelu
- metsälain 10 §:ssä tarkoitettujen erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteiden muuttamiskielto
- vesilaista johtuvat lupakynnyksen synnyttävät tekijät
Vesilain vaikutusperusteinen luvanvaraisuus: vesistöön kohdistuvat hankkeen haitalliset ympäristövaikutukset, esimerkiksi hanke vaarantaa puron uoman luonnontilan säilymisen. Vesilain aina luvanvaraiset vesitaloushankkeet: esimerkiksi vesistön vedenpinnan korkeutta muutetaan pysyvästi tai vesialueelta ruopattavan ruoppausmassan määrä ylittää 500 kuutiometriä.
Kunnista saa tietoa muun muassa kaavoituksesta ja kunnallistekniikasta, joilla voi olla merkittäviä maankäyttövaikutuksia. Kaava-alueelle tapahtuva kosteikon rakentaminen saattaa edellyttää myös kunnan myöntämää maisematyölupaa. Kunnan vesi- ja viemärilinjojen sijainnit kannattaa selvittää tarkkaan, jotta kosteikon kaivutyöt eivät aiheuttaisi vahinkoja.
Sähkö-, puhelin- ja tietoliikennekaapeleiden sijainteja voi tiedustella Johtotieto -palvelusta. Palvelun kautta saa selville lähes kaikkien kaapeleiden sijainnit. Kaapeleita voi löytyä yllättävistä paikoista ja monilla linjauksilla.
