Suomen riistakeskuksen järjestämän kyselyn perusteella suuri osa tärkeistä lintuvesistä ja kosteikoista tarvitsee kunnostusta. Niukka enemmistö vastaajista suhtautui myönteisesti ajatukseen häirintävapaiden kosteikkojen verkoston perustamisesta Suomeen.

Monien riistasorsien ja nokikanan pesimäkannat ovat vähentyneet ja niiden poikastuotto on heikentynyt merkittävästi viimeisten 15–25 vuoden aikana. Heikentynyt poikastuotto viittaa vahvasti siihen, että tärkeimmät syyt taantumiseen liittyvät näiden lajien pesimis- ja poikueympäristöihin, toisin sanoen kosteikoihin.

Suomen riistakeskus järjesti marras-joulukuussa 2015 avoimen kyselyn, jonka tarkoituksena oli koota tietoa ja näkemyksiä lintuvesien ja vesilintukosteikkojen tilasta, hoidosta ja metsästysjärjestelyistä eri puolilla maata. Vastauksia pyydettiin paikkakunnan tai metsästysseuran alueen tärkeimmän kosteikon osalta. Kysely liittyi riistakeskuksessa valmisteilla olevaan taantuvien riistavesilintujen hoidon toimenpideohjelmaan.

Vastauksia kyselyyn kertyi 148. Kyselyyn vastattiin Suomen kaikista maakunnista ja yhteensä sadasta kunnasta. Runsaat kaksi kolmasosaa vastauksista tuli metsästäjiltä, ja toiseksi eniten niitä saatiin yksityisiltä maanomistajilta.

Monet kosteikot kunnostuksen tarpeessa

Ylivoimaisesti suurin osa paikkakuntien tai metsästysseurojen alueiden tärkeimmistä kosteikoista oli yksityisten maanomistajien tai osakaskuntien omistuksessa tai yhteisaluetta. Ilman viimeaikaista hoitoa oli jopa yli puolet kaikista kyselyyn ilmoitetuista kosteikoista, ja kolme neljäsosaa kohteista oli vastaajien arvion mukaan kunnostuksen tarpeessa tai hyötyisi kunnostuksesta. Suurimmat syyt kosteikkojen hoidon tai kunnostuksen puutteeseen olivat rahoituksen tai aktiivisten toimijoiden puute ja byrokratia, esimerkiksi hankalat lupa-asiat tai suojelusäädökset, jotka voivat estää kunnostuksen ja pienpetojen pyynnin.

Metsästystä oli rajoitettu useimmilla kyselyyn ilmoitetuista kosteikoista eri tavoin. Rajoitukset olivat yleensä ajallisia tai alueellisia tai kosteikko oli kokonaan rauhoitettu metsästykseltä. Useimmilla kyselyyn ilmoitetuilla kosteikoilla pyydettiin pienpetoja, mutta pyynti oli yleensä satunnaista tai vähäistä.

Häirintävapaiden kosteikkojen verkostolle varovaista kannatusta

Kyselyn yhteydessä tiedusteltiin myös vastaajien suhtautumista ajatukseen perustaa Suomeen häirintävapaiden kosteikkojen verkosto Tanskan malliin. Paikalliset metsästysmahdollisuudet turvattaisiin tarvittaessa kunnostamalla tai perustamalla häirintävapaiden alueiden lähistölle yksi tai useampia metsästyskosteikkoja.

Hieman yli puolet kaikista vastaajista suhtautui ajatukseen myönteisesti ja vajaa viidennes kielteisesti. Tärkein sidosryhmä verkoston perustamisen kannalta ovat yksityiset maanomistajat, joista selvä enemmistö kannatti ajatusta. Metsästäjistäkin puolet suhtautui myönteisesti häirintävapaiden alueiden verkoston perustamiseen.

Kyselystä saatiin myös runsaasti vastaajien vapaita kommentteja, jotka koskivat niin kosteikkojen kunnostusta sekä hoitoa kuin metsästyksen säätelyä ja ruokintaa.

Kysely tuotti arvokasta tietoa, josta on suuri apu suunniteltaessa hoitotoimia taantuvien riistavesilintujen hyväksi.

Kaavio suhtautumisesta häirintävapaiden verkostojen perustamiseen

Lisätiedot:

Arto Marjakangas, projektipäällikkö, Suomen riistakeskus
029 431 2421, arto.marjakangas@riista.fi