Toteuta
Toteuta
Hyvin suunniteltu kosteikko on rakentamista vaille valmis! Kun kosteikkosuunnitelma on valmistunut, on hyvä pyytää lausunto paikalliselta ELY-keskukselta vesilain mukaisesta luvantarpeesta sekä arviota kohteen luontoarvoista ja suunnitelman vaikutuksista niihin. Julkisista tietokannoista on piilotettu osa uhanalaisten lajien tiedossa olevista esiintymistä tai pesimäpaikoista, jottei niitä häirittäisi.
Lausunto kannattaa pyytää myös kosteikon sijaintikunnan rakennus- ja ympäristövalvonnalta. Jos kohteen läpi kulkee voimalinjoja, on työskentelyohjeet linja-alueella ja pylväiden läheisyydessä pyydettävä kantaverkkoyhtiö Fingridiltä. Hyvin laadittuun suunnitelmaan ei välttämättä tule muutoksia. Varaudu kuitenkin tekemään lausuntojen mukaisesti pieniä täydennyksiä tai teknisiä korjauksia, jottei kosteikon perustamisella aiheuteta haittaa. Etukäteen asiat varmistamalla välttyy myöhemmin vastaantulevilta ja mahdollisesti hintavilta ongelmilta.
Lausuntojen ja mahdollisten muutosten jälkeen on vielä selvitettävä, miten toteutuksen kulut katetaan. Toteutuksen voi rahoittaa itse tai siihen voi hakea rahoitusta eri lähteistä. Kosteikkojen perustamiseen on rahallista tukea tarjolla esimerkiksi CAP-ohjelman mukaisesta maatalouden ei-tuotannollisesta investointituesta (ruokavirasto.fi) sekä Helmi-ympäristöohjelman mukaisesti Metsäkeskukselta luonnonhoitohankkeista (metsakeskus.fi) ja ELY-keskukselta Kunta- ja Järjestö-Helmi-avustushausta (ely-keskus.fi). Kootusti muita vesiin liittyviä rahoituslähteitä esittelee rahatpintaan.fi-sivusto.
Julkisten rahoituskanavien lisäksi järjestöt ja säätiöt saattavat myöntää tukea luonnonhoitohankkeisiin. Esimerkiksi Suomen riistanhoitosäätiö on tukenut kosteikoiden kunnostusta (riistasaatio.fi). Vertailemalla eri rahoituslähteitä, niiden ehtoja, hakuaikoja ja omavastuuosuuksia löytyy lopulta omalle kohteelle sopiva rahoitus. Julkisen rahoituksen kanssa pitää olla tarkkana, ettei synny päällekkäisiä rahoituksia. Ne nimittäin peritään päällekkäisiltä osiltaan takaisin.
Hankinnat
Rahoituksen selvittyä ja myönteisen rahoituspäätöksen jälkeen voi hankkia kosteikolle tarvittavat rakennusmateriaalit sekä sopia kaivinkoneyrittäjän kanssa maanrakennustöistä. Pienet, omalle maalle ja omalla rahalla toteutettavat kosteikot voi toteuttaa tutun koneyrittäjän kanssa, mutta suurien ja etenkin julkisella rahoituksella toteutettavien kosteikkojen maanrakennustyöt on kilpailutettava. Alle kansallisen kilpailutusrajan (60 000 €) jäävien kustannusarvioiden mukaiset työt voi kilpailuttaa kevyemmin sähköpostitse kysymällä tarjouksen vähintään kolmelta palveluntarjoajalta, mutta sen ylittäville tulee tehdä avoin HILMA-kilpailutus (hankintailmoitukset.fi). Kosteikon konetyö on edullisinta ja joustavinta kilpailuttaa tuntihinnan mukaan, sillä urakkakilpailutuksella yrittäjä laittaa tarjoukseen varmuusvaran yllättäville kuluille. Tuntihinnalla hankittu konetyö mahdollistaa myös muutosten ja lisäysten tekemisen tarvittaessa työn aikana.
Kosteikkotyöhön soveltuu parhaiten 18–21 tn leveätelainen (800–1000 mm telat) kaivinkone. Nykyisin osalla kaivinkoneyrittäjistä on koneissaan 3D-koneohjaus, joka tunnistaa koneen sekä kauhan sijainnin tarkkuus-GPS:llä ja kertoo kuljettajalle myös kauhan reunan korkeuden N2000-järjestelmässä. Koneohjauksella voi vähentää työmaajohdon tarvittavia maastotyötunteja merkittävästi, sillä rakenteet saadaan täsmälleen suunnitelman mukaisiin korkoihin ilman työlästä korkojen merkitsemistä maastoon. 3D-laitteistosta huolimatta muutama korkomerkintä voi olla perusteltua viedä maastoon, sillä niistä saa tarvittaessa vietyä korot padon linjalle esimerkiksi 3D-laitteiston mennessä epäkuntoon. Niillä on myös helppo havainnollistaa talkooporukalle tai maanomistajalle suunniteltua kosteikkoa.
Suurilla kohteilla voi olla järkevää ottaa kohteelle kaksi tai jopa useampi kaivinkone työskentelemään yhtäaikaisesti, jolloin työmaan kokonaiskesto lyhenee. Parhaimmillaan koneiden yhteistyöllä rakentaminen tehostuu edestakaisen ajamisen vähentyessä. Hyvin pehmeän maan kohteilla voi olla tarve käyttää kaivualustoja koneen alla tai jopa tehdä konetyö kevättalvella maan ollessa jäässä. Erikoiskalusto, kuten pitkäpuominen, telaponttoninen tai kelluva kaivinkone otetaan kohteille harkinnan mukaan. Näiden tuntihinta voi olla kaksin tai jopa kolminkertainen tavalliseen kaivinkoneeseen verrattuna.
Materiaaleista suurimman osan saa suoraan rautakaupasta tilaamalla. Usein kannattaa ottaa muutaman kymmenen euron rahti tarvikkeille suoraan työmaalle. Patolaitteen joutuu todennäköisesti tilaamaan suoraan valmistajalta, ellei kohteelle sovellu säätösalaojakaivo patolaitteeksi. Säätösalaojakaivoja on joillain rautakaupoilla ja maataloustuotteiden tukuilla hyllytavarana.
Patolaitteita valmistetaan sekä muovista että metallista. Muovisen laitteen etu on siinä, ettei se ruostu, eikä muoviputki roudi maan alla yhtä pahasti kuin metalliputki. Muovisia patolaitteita ja niiden hintoja voi kysellä ainakin isommilta muoviputkia valmistavilta yrityksiltä kuten Uponorilta, Talokaivolta, Kaivotuotteelta, MSV-tekniikalta, Jitalta ja Pipelifeltä. Metallisia laitteita valmistaa esimeriksi Viacon Oy.
Työmaajohto
Työmaajohtaja vastaa työmaan etenemisestä. Hän tekee hankinnat, kilpailuttaa konetyön, tekee maastomerkinnät ja ohjeistaa koneenkuljettajan sekä talkooporukan. Paras valinta työmaajohtajaksi on suunnitelman laatija: hänellä on selkein kokonaiskuva siitä, mitä ollaan tekemässä. Useimmat kaupalliset suunnittelijat tarjoavat myös työmaajohtopalveluita. Vaikka kosteikko toteutettaisiin talkoilla ja naapurin kaivinkoneella, on työmaalle hyvä nimetä johtaja.
Kosteikkotyömaan reunalle tai parkkipaikalle voi pystyttää työmaan ajaksi kyltin, jossa kerrotaan tehtävästä työstä sekä työmaajohtajan ja konekuskin puhelinnumerot lisätietoja varten. Kosteikkotyömaat keräävät yleensä kyläläisiä ihmettelemään, miksi kaivinkone möyrii vetelällä joutomaalla. Tässä yhteydessä on erinomainen tilaisuus jakaa tietoa kosteikkojen tärkeydestä.
Kosteikkotyömaan vaiheet
- Rahoituspäätöksen jälkeen hankinnat ja konetyön sopiminen urakoitsijan kanssa
- Tarvittavat maastomerkinnät
- Padon linja ja tarvittavat korkomerkinnät
- Poistettava puusto
- Työmaa-alueen valmistelu
- Puuston tarvittava poisto
- Kulkureitin avaaminen
- Jäädytys tarvittaessa
- Materiaalien kuljetus työmaalle
- Työmaan aloituspalaveri kaivinkoneen kuljettajan ja mahdollisen talkooporukan kanssa
- Käydään läpi mitä, mihin ja milloin rakennetaan
- Maanrakennustyöt
- Aloitetaan rakenteista, jotka voidaan rakentaa kuivatyönä
- Asennetaan patolaitteet ennen laskuojan tulppaamista tai veden ohjaamista kosteikolle. Tarvittaessa tehdään työpato, jolla estetään veden tulo patolaitteen asennuspaikalle
- Työmaan lopetuspalaveri
- Varmistetaan, että suunnitelman mukaiset rakenteet on kaikki toteutettu
- Sovitaan mahdollisista viimeistelytöistä
- Muistutetaan kaikkia osallisia siitä, ettei vettä nosteta ennen kuin rakenteet ovat asettuneet ja heinittyneet noin yhden kasvukauden ajan
- Kosteikon loppukatselmus
- Rakenteiden asetuttua ja muutama viikko sen jälkeen, kun vesi on ensimmäisen kerran nostettu kosteikolle. Mahdolliset murtumat syntyvät parissa viikossa vedennostosta, jos ovat syntyäkseen
- Tarkistetaan kosteikon toimivuus ja rakenteiden kestävyys
- Kerrataan asianosaisten kanssa suunnitelmaan kirjatut vuosittaiset hoitotoimenpiteet
- Tarvittava raportointi rahoittajille ja muille asianosaisille
Työmaan valmistelut
Työmaan valmistelut aloitetaan tarvittavilla maastomerkinnöillä. Näitä ovat pato- ja muiden rakenteiden sijainti, linja ja tarvittavat korot sekä ennen työmaan aloittamista poistettavan puuston merkitseminen. Muihin merkintöihin värikäs kuitunauha on riittävä, mutta korot on syytä merkitä sihtilapuilla. Sihtilaput saa parhaiten kiinnitettyä niittipyssyllä sopivan pituisiin, toisesta päästä teroitettuihin ja maahan iskettyihin koolausriman pätkiin. Myös paikalta löytyviä keppejä tai muita puunkappaleita voi hyödyntää. Korkojen merkitsemiseen tarvitaan vaaituslaite tai tasolaser, joita saa vuokrattua työkaluvuokraamoista. Tasolaserin etuna on se, että sitä voi käyttää yksin. Korkojen merkitsemisessä on tärkeää kirjata ylös käytetty kiintopiste, jotta korot voi tarkistaa tarvittaessa myöhemmin.
Merkitse maastoon ainakin padon harjan korko, patolaitteen kannen korko, ylivirtausuoman pohjan korko sekä rakennettavien saarekkeiden pinnan korko. Lisäksi voit laittaa esimerkinomaisesti näkyvälle paikalle merkin, joka kertoo vedenpinnan tavoitetason. Patolinjan merkinnät on hyvä tehdä noin 20 m välein, jotta kaivinkoneen kuljettajan ei tarvitse arvioida rakenteen korkeutta pitkiltä matkoilta.
Rakennettavien rakenteiden kohdalta ja niiden ympäriltä on poistettava puustoa sen verran, että kaivinkoneella on tilaa liikkua ja kaivaa rakennusmateriaalit kolhimatta säästettäviä puita ja kaivinkonetta. Tarpeetonta puustonpoistoa on vältettävä, sillä jokainen poistettu puu on pois maanomistajan tuloista seuraavassa hakkuussa. Kaivinkoneen kulku-uralta poistettavien puiden määrää voi vähentää hyödyntämällä vanhoja hakkuukoneen ajouria ja pujottelemalla kaivinkone suuremmista väleistä. Jos uutta ajouraa on tehtävä, valitse reitti niin, että poistettavien puiden määrä pysyy vähäisenä ja poistettavat puut ovat heikompilaatuisia tai esimerkiksi kasvatushakkuissa muutenkin poistettavia. Pienet alueet voi olla kustannustehokkainta tehdä metsurityönä. Jos koko kosteikon alalta on poistettava puusto, voi koneellinen hakkuu olla paras vaihtoehto. Poistetut puut ovat maanomistajan omaisuutta ja hän päättää, miten ne hyödynnetään.
Pehmeiden talvityökohteiden valmistelu voi sisältää työskentelyalueen jäädytyksen. Talvityökohteella työskentelyalueen kantavuutta voi lisätä jäädyttämällä sen ajamalla kaivinkoneella tai latukoneella työskentelyalueella edestakaisin ennen muutaman päivän sateetonta pakkasjaksoa. Telojen alle pakkautunut lumi ja märkä turve jäätyy tällöin kovaksi. Jos jäädytysalueelle sataa lunta, on se tampattava uudestaan tai luotava lumi pois, sillä lumi on tehokas lämpöeriste ja hidastaa jäätymistä. Aikataulullisesti jäädytys on paras aloittaa helmikuussa hyvien pakkasten aikaan ja tampata työskentelyalueet muutamaan kertaan ennen työmaan aloittamista. Märimmillä kohteilla padon rakennusmassat voi nostaa jäädytetyltä työskentelyalueelta kevättalvella kuivumaan padon paikan viereen ja rakentaa patopenger loppukesällä massojen kuivuttua. Tällöin on vain varmistettava riittävä massanmäärä, sillä esimerkiksi jäinen turve painuu huomattavan paljon kasaan sulaessaan ja kuivuessaan.
Jos kohteella on valmiiksi vedenohjailurakenteita ja niiden myötä vettä, olisi hyvä saada laskettua vedenpinta mahdollisimman alas. Näin työskentelyalueet olisivat rakentamisen aikaan niin kuivia kuin mahdollista. Laske vedenpintaa mieluummin hitaasti kuin nopeasti, ettei virtaamapiikki aiheuta eroosiota. Avaa mahdollisten patolaitteiden luukut, käytä tarvittaessa pumppua tai pyydä kaivinkonekuskia tekemään pieni laskuoja veden pois saamiseksi. Aina veden pois saaminen ei ole mahdollista ja tällöin voi tulla kyseeseen pitkäpuomisen tai kelluvan kaivinkoneen käyttö kohteella.
Työmaan aloitus ja eteneminen
Kun hankinnat ja maastomerkinnät on tehty ja koneurakoitsija tuonut kaluston työmaalle, on aika pitää työmaan aloituspalaveri. Aloituspalaverissa on tarpeen olla mukana nimetyn työmaajohtajan lisäksi kaivinkoneen kuljettaja ja talkooporukka tai talkooporukan edustaja. Kutsu mukaan myös maanomistaja, jos hän ei kuulu edellä mainittuun joukkoon. Häntä kiinnostaa tietää mitä ja miten hänen mailleen on tulossa. Tällöin voit myös keskustella maanomistajan kanssa, jos suunnitelmasta on tarpeen poiketa.
Aloituspalaveria varten on hyvä laatia ja tulostaa tiivis työmaaohje, jossa on keskeiset osat suunnitelmasta. Yksinkertaisimmillaan työmaaohjeeksi voi riittää selkeä suunnitelmakartta, johon on merkitty rakenteiden korot ja rakentamisjärjestys. Anna tarvittaessa kuljettajalle ja talkooporukalle myös tulostettu patolaitteen asennusohje (PDF).
Rakennusjärjestys
Tee kuivatyönä kaikki, mitä voit. Aloita esimerkiksi kosteikon pohjalle muotoiltavista saarista tai alivirtausuomasta. Rakenna seuraavaksi patopenkereet, mutta jätä olemassa oleva laskuoja vielä auki. Asenna patolaite (nykyisen laskuojan rinnalle) ja tarvittavat muut putket kuivatyönä. Jos patolaitteen pohja tulee olemassa olevan vedenpinnan alapuolelle, voit tehdä työpadon tai asentaa patolaitteen vedestä eristettyyn kaivantoon ja avata asentamisen jälkeen vedelle reitin patolaitteelle. Tulppaa vanha laskuoja patolaitteen asennuksen jälkeen. Jos vesi ohjataan kosteikolle uutta reittiä pitkin, avaa yhteys vasta lopuksi.
Käy aloituspalaverissa läpi, mitä rakenteita tulee minnekin, missä järjestyksessä ne rakennetaan ja miten olet merkinnyt ne maastoon. Arvioikaa kuljettajan kanssa, kuinka pitkään eri työvaiheissa menee ja sopikaa talkooporukan kanssa, milloin heitä tarvitaan paikalle. Yleensä kuljettaja tekee maanrakennustöitä itsekseen ja tarvitsee apukäsiä lähinnä patolaitteen tai putkien asennuksen yhteydessä. Varmista vielä, että kaikilla on toistensa yhteystiedot, jos myöhemmin herää kysymyksiä tai jokin oleellinen asia on jäänyt keskustelematta.
Aloituspalaverin jälkeen konekuljettaja aloittaa maanrakennustyöt. Alkuun on hyvä seurata parin tunnin ajan, miten työ edistyy ja tarkentaa ohjeita tarvittaessa. Kun näyttää siltä, että kuljettajalla on homma hallussa, ei työmaalla tarvitse päivystää joka päivä. On hyvä käydä kerran viikossa tai kahdessa katsomassa työn edistymistä ja ottamassa valokuvia työvaiheista, mutta muuten ammattitaitoinen kuljettaja ei tarvitse jatkuvaa valvontaa. Voit myös soittaa kuljettajalle tai pyytää häntä lähettämään valokuvia työmaalta, jolloin pysyt hyvin perillä tilanteesta.
Työmaan turvallisuus
- Pysy riittävällä etäisyydellä työkoneista
- Kaivinkoneen puomi ulottuu kauas, ja koneurakoijan työtä hidastaa, jos hän joutuu varomaan liian lähellä katselevia henkilöitä.
- Jos kaivinkone alkaa yllättäen painua tai liukua, voi koneurakoija joutua tekemään nopeita liikkeitä puomilla. Tämä voi aiheuttaa onnettomuuden, jos sivullisia on liian lähellä.
- Jos esimerkiksi patolaitteen asennuksessa on tarve toimia koneen kauhan lähellä, suunnitelkaa työvaiheet ja varmistakaa turvallisuus etukäteen
- Ole näkyvä
- Käytä huomiovärejä ja heijastimia vaatteissa tai liiveissä
- Lähesty kaivinkonetta niin, että kuljettaja näkee sinut ennen kuin olet vaara-alueella
- Soita tarvittaessa kuljettajalle
- Ohjeista maanomistajat ja talkooväki toimimaan samoin
- Ennakoi
- Varmista, että työmaalta löytyy öljyntorjuntavälineet esimerkiksi hydrauliikkaletkun rikon varalta
- Pidä ensiapuvälineet mukana
- Käytä suojavarusteita
- Metsurinvarusteet moottorisahaa käytettäessä
- Kypärä ja suojalasit tarvittaessa
- Työhanskat
- Turvakengät
- Muista työergonomia nostettaessa painavia esineitä, lapioidessa ja muussa rakentamisessa
- Paloturvallisuus metsäpaloaikaan tai makkaratulia tehdessä
- Ei jätetä avotulta vartioimatta
- Ei heitetä tupakannatsoja maastoon
- Anna konekuskille työrauha
- Hyvän alkuohjeistuksen ja kartan avulla ammattitaitoinen kuljettaja on erittäin omatoiminen ja kysyy itse tarvittaessa lisäohjeita
- Paljon itsenäistä työtä tekevän kuljettajan työtahti hidastuu, jos talkoolaiset käyvät vuoron perään juttelemassa kuljettajan kanssa
Patolaitteen ja putkien asennuspäivänä kokoontukaa paikalle hyvissä ajoin, jotta etenkin syksyllä ja talvella saa valoisan ajan hyödynnettyä tehokkaasti. Yhden patolaitteen asentamiseen kannattaa varata 3–4 tuntia aikaa, etenkin, jos kuljettaja ei ole laitteita aiemmin asentanut. Putkien asennus kuuluu kaivinkonekuljettajien perusosaamiseen ja ne asentuvat paikoilleen nopeammin. Patolaitteen asennukseen koneen kuljettaja tarvitsee vähintään yhden apukäsiparin, mutta parhaiten työ sujuu 3–4 hengen voimin. Tätä suuremmalla talkooporukalla ei jokaiselle riitä järkevää tekemistä, ja kuljettaja joutuu varomaan useita henkilöitä. Talkoolaisten työvälineiksi riittävät lapio, puukko, saha sekä pora ruuvikärkisarjalla. Lisäksi rautakangesta, moottorisahasta, akkukäyttöisestä pistosahasta sekä kulmahiomakoneesta voi olla työmaalla hyötyä.
Työmaan lopetus
Kun suunnitelman mukaiset rakenteet valmistuvat, on aika pitää työmaan lopetuspalaveri samoilla osallistujilla kuin aloituspalaveri. Palaverissa katsotaan, että suunnitellut rakenteet ovat tehty. Mahdolliset muutokset suunnitelmaan kirjataan ylös myöhempää raportointia varten.
Viimeistään loppupalaverissa sovitaan, kuka hoitaa paljaiden maapintojen viljelyn heinäkasvillisuudella eroosion ehkäisemiseksi sekä rakennustöiden aikana syntyneen ja maastosta löytyneen jätteen kierrättämisen. On tärkeää vielä muistuttaa kosteikon maanomistajaa tai muuta vastuutahoa siitä, ettei vettä ole syytä nostaa edes kokeilumielessä ylös ennen kuin rakenteet ovat ehtineet asettua ja kasvittua. Jos vesi nostetaan liian aikaisin ylös, rakennettu ja hieman irtonainen maa läpäisee vettä herkemmin ja on mahdollista, että patoon tulee murtuma. Rakenteiden on syytä antaa asettua ainakin yhden kasvukauden ajan.
Sopikaa palaverissa mahdollisista korjauksista tai viimeistelytöiden teosta. Etenkin talvityökohteet vaativat yleensä viimeistelyn seuraavana kesänä, sillä jäinen maa-aines painuu enemmän sulaessaan. Jos korjattavaa tai viimeisteltävää ei ole, sopikaa kosteikon loppukatselmus alustavasti noin kuukauden päähän ensimmäisen vedennoston jälkeen. Loppukatselmuksessa eli kosteikon käyttöönottotarkastuksessa tarkistetaan kosteikon rakenteiden ja vedensäätelylaitteiden toiminta, kun kosteikolla on vettä. Veden on hyvä antaa olla kosteikolla muutaman viikon ennen loppukatselmusta. Jos patoon on syntyäkseen murtumia, ne yleensä ilmenevät parissa viikossa vedennoston jälkeen. Kerratkaa loppukatselmuksessa kosteikon hoidosta vastaavan henkilön kanssa vedensäätelyn periaatteet sekä hoidon keskeisimmät asiat, kuten penkereiden vuosittainen niitto ja rakenteiden tarkistus kevättulvan jälkeen.
Joidenkin rahoitusmekanismien edellytyksenä voi olla kosteikkorakentamisen raportointi. Se voi olla viisasta tehdä muutenkin, sillä näin kosteikosta jää materiaalia myös mahdollisia omistajavaihdoksia varten, eikä kaikki ole muistin varassa. Yksinkertainen työmaapäiväkirja valokuvilla ja kuvateksteillä on hyvä lähdemateriaali myöhemmille kunnostus- ja muutostöille. Työmaapäiväkirjan kuvista voi esimerkiksi paljastua, onko padon vieressä syvänne vai koskematonta maata, jos yllättäen haluatkin vaikkapa teetättää patopenkereeseen niemen passipaikaksi sorsajahtiin.
Varautuminen yllätyksiin
Kosteikkotyömaalla ei aina kaikki suju suunnitelmien mukaan. On hyvä olla varautunut ratkaisemaan eteen tulevia ongelmia. Voi olla, että patomateriaali onkin pehmeämpää kuin oli odotettu. Ohuen turvekerroksen alla voikin olla vastassa pinta, jonka alta paljastuu hammastahnan lailla ulos purkautuva siltti. Pienillä muutoksilla suunnitelmaan, kuten patolaitteen paikkaa vaihtamalla tai pehmeän paikan töiden tekeminen loppuun vasta talvella, voi saada rakennustyön onnistumaan vaivatta niin kauan kuin pysytään luvallisella alueella eikä muutoksilla vaikuteta ympäröiviin alueisiin.
Suurista muutoksista, kuten kosteikkoalueen ympäri kaivettavasta kuivatusojasta ja kaivumassoista muotoiltavasta suojapenkereestä kannattaa olla yhteydessä suunnitelmasta lausuneeseen ELY-keskukseen. Mainitsemalla alkuperäisen suunnitelman lausunnon diaarinumeron ELY-keskus pääsee nopeasti kärryille kohteesta.
Vedellä on voimaa ja sillä on luontainen taipumus virrata joka paikkaan. Virtaava vesi etsii helpoimman reitin ja suurentaa sitä. Tämä tulee ottaa huomioon padonrakennuksessa, jossa huolellisuus ja vesirakennuksen osaaminen ovat avainasemassa. Toisinaan, vaikka olisi varauduttu kaikkeen ja tehty työ huolella, kerran 100 vuodessa tapahtuva huipputulva tekee tehtävänsä ja rakenteet voivat pettää.
Huolimaton työ, routa, maan painuminen ja voimakkaat tulvat koettelevat kosteikon rakenteita varsinkin ensimmäisinä vuosina. Pienikin halkeama tai reikä padossa voi kasvaa nopeasti ja murtaa lopulta koko padon. Patorakennelman paikkailuun ja tilkitsemiseen onkin syytä varautua parin ensimmäisen vuoden aikana jopa kaivinkonetyönä.
Tutustu patorakenteisiin ja -laitteisiin liittyviin yleisimpiin vikoihin ja neuvoihin, kuinka niitä voidaan korjata sekä ennaltaehkäistä. Esiteltynä tilanteet, joissa tulva siirtää kivet ja syövyttää patoa, pato syöpyy kivetyn uoman vierestä, säätökaivon liitos tai putki vuotaa, padon maa ei ole tiivis, patopenger pettää, vanha salaoja vie vedet tai säätökaivo vuotaa.
Tulva siirtää kivet ja syövyttää patoa
Mitä tehdä? Pohjapadon kynnyksen alle muodostuneeseen monttuun laitetaan maanrakennuskangas, jonka päälle heitetään virtauksen siirtämät kivet. Rakenne vahvistetaan tuomalla pintaan 30–60 cm läpimittaisia kivenlohkareita.
Ennaltaehkäisy: Pohjapadon ja tulvauoman rakentamisessa tulee käyttää pohjalla maanrakennuskangasta ja sen päällä riittävän suuria kiviä, jotka pysyvät paikoillaan ja tukevat rakennetta tulvien aikana. Varsinkin jyrkät uomat ja kynnyskohdat ovat alttiita kivien siirtymiselle. Pieniä kiviä tarvitaan tiivistämään isojen kivien välit. Erityisesti kalliomurske on tähän hyvä materiaali, sillä kulmikkaat murskekivet lukitsevat toisensa paikoilleen. Muotoilemalla uomasta mahdollisimman leveän ja loivan saa hidastettua veden virtausnopeutta ja näin ollen pienennettyä kiviä pyörittelevää voimaa.
Pato syöpyy kivetyn uoman vierestä
Mitä tehdä? Paikalle tuodaan täytemaata ja reikä korjataan. Maanrakennuskankaalla estetään uuden syöpymän syntyminen. Kiveystä jatketaan ulottumaan padon harjalle asti ja levitetään riittävän laajalle uoman molemmissa päissä.
Ennaltaehkäisy: Kiveyksen alle tulevan kankaan pitää ulottua padon harjan tasalle asti ja suojata padon kosteikon puoleinen luiska riittävän laajalta alueelta. Kiveyksen tulee ulottua padon harjalle, jotta tulvavesi ei pääse virtaamaan kiveyksen yläpuolelta. On hyvä huomata, että rakennettu maa syöpyy herkästi ennen kuin se on asettunut ja kasvittunut kunnolla.
Säätökaivon liitos tai putki vuotaa
Virtaava vesi pääsee kosketuksiin padon maa-aineksen kanssa ja syövyttää reiän patoon. Syynä voi olla reikä putkessa, väljä liitos tai liitoksen aukeaminen.
Mitä tehdä? Pato kaivetaan auki ja vuotokohta tukitaan. Putki tai kaivo vaihdetaan tarvittaessa uuteen.
Ennaltaehkäisy: Käytetään laadukkaita ja yhteensopivia putkia sekä kaivoja. Kaikki liitokset laitetaan pohjaan asti ja kiinnitetään ruuveilla, ettei liitos pääse elämään. Käytetään tarvittaessa tiivistystä liitoksissa. Tiivisteeksi voi käyttää vedenkestävää polyuretaanimassaa tai vaahtomuovia, jonka huokoset tukkiutuvat nopeasti veden mukana kulkeutuvalla kiintoaineksella.
Padon maa ei ole tiivis
Jos patolaitteen poistoputken ympärillä oleva maa ei ole kunnolla tiivistetty tai herkästi routivaan maahan on muodostunut onkalo putken ympärille, vesi hyödyntää syntyneen reitin. Ongelma voi tulla myös, jos vesi on nostettu liian pian padonrakennuksen jälkeen tai putket eivät riitä tulvavirtaamille.
Mitä tehdä? Putket nostetaan kaivinkoneella pois. Kohdasta kaivetaan liete ja kivet pois ja putken paikka pohjustetaan uudelleen huolellisesti tiivistäen. Kosteikon puoleisessa päässä luiska ja putken ympäristö vahvistetaan maanrakennuskankaalla ja kiveyksellä.
Ennaltaehkäisy: Maa-aineksena käytetään mahdollisimman irtonaista materiaalia. Isot paakut jättävät helposti onkaloita. Maa-aines tiivistetään huolellisesti putken ympärille ja etenkin alapuolelle. Maanrakennuskankaasta tehdään tarpeen mukaan lisätiiviste putken pintaan. Kosteikon vedenpintaa nostetaan maltillisesti. Mahdollisuuksien mukaan odotetaan vähintään yksi kesä ennen kosteikon vedenpinnan nostoa tavoitetasoon, jotta pato ehtii rauhassa painua ja tiivistyä. Routimista voidaan vähentää käyttämällä muoviputkia metalliputkien sijaan.
Patopenger pettää
Patopenkereen pettämiseen on monta eri syytä tai niiden yhdistelmää:
- penger on rakennettu liian kapeaksi
- talvityössä penkkaan on jäänyt jääkimpaleita, joiden sulaessa paikalle jää reikä
- pintamaata ja humusta ei ole kaivettu pois padon alta ja vesi virtaa läpi
- isot kivet routivat padossa ja vesi pääsee läpi
- puunrungot tai juuret lahoavat ja patoon tulee reikä
- maa painuu ja penger alenee niin, että vesi virtaa väärästä paikasta yli
Mitä tehdä? Jos havaitset alkavan rikon, käy mahdollisuuksien mukaan tulppaamassa se välittömästi suuremman aukon syntymisen ehkäisemiseksi. Patopenkereen korjaus onnistuu kaivinkoneella. Samalla kertaa kannattaa huoltaa muut mahdolliset padon heikot kohdat. Jos syöpymä on vienyt patomateriaalin mennessään, voi padon harjasta korkojen salliessa kuoria 10 cm kerroksen pidemmältä matkalta paikkausmateriaaliksi. Tarvittaessa täytemaa on tuotava kauempaa.
Ennaltaehkäisy: Mitoita pato oikein: pohjan leveyden tulee olla vähintään viisi kertaa padon korkeus. Tee pato sulan maan aikana tai varmista, ettei rakenteen sisään jää jäälohkareita. Kaiva pintamaa ja kaikki irtonainen maa pois padon alta – tee tarvittaessa tiivissydän. Älä sijoita isoja kiviä tai puuta padon sisään. Kivet toimivat parhaiten luiskien tukena.
Varaudu maan painumiseen pehmeillä paikoilla. Ota painuminen huomioon padon korkeudessa tai rakenna pato kahdessa vaiheessa noin vuoden välein, jolloin rakenne pysyy paremmin kasassa.
Vanha salaoja vie vedet
Vanhoilla pelloilla on lähes aina salaojia – joko risuista, tiilestä tai muovista tehtyjä. Niiden tarkka paikka tai olemassaolo on saattanut unohtua. Padon alta kosteikon pohjalle johtava salaoja on varma vuotokohta, jonka kautta vesi vain katoaa kosteikosta ja pahimmillaan vie suuret määrät maata mukanaan. Vanhoilla turvetuotantoalueilla päisteputket saattavat aiheuttaa vastaavan ongelman, mutta ne sijaitsevat tyypillisesti sarkaojien päädyissä loogisissa paikoissa.
Mitä tehdä? Salaojan kohta kaivetaan auki ja reikä täytetään huolellisesti tiiviillä maalla. Apuna kannattaa käyttää maanrakennuskangasta lisäsyöpymisen ehkäisemiseksi. Mahdollisen poistamatta jääneen salaojan löytää helpoiten dronekuvasta, jossa salaojan kohdalla padon ulkopuolella oleva alue on selvästi märempi.
Ennaltaehkäisy: Pyydä maanomistajalta salaojakartta ja tutustu siihen. Keskustele alueella toimineen urakoitsijan kanssa. Hän tietää, jos ojitukseen on tehty muutoksia. Poista pintamaa padon kohdalta, kaiva syvältä auki ja täytä huolella kaikki salaojien paikat. Riskipaikkoja ovat kohdat, joissa on merkkejä aiemmasta kaivusta, esimerkiksi erivärinen kaistale massaa ja erilainen kasvillisuus. Salaoja tai päisteputki voi olla yllättävän syvällä.
Säätökaivo vuotaa
Vesi virtaa säätölaitteen lankkujen tai rakenteen läpi eikä vesi nouse kosteikossa. Joko lankkujen välit eivät ole tiiviit, lankut ovat liian heppoiset tai vesi karkaa rakenteen sisältä.
Mitä tehdä? Pienet vuodot on helppo tukkia hienolla sahanpurulla. Kostea sahanpuru keijuu vedessä ja virtaus vetää sen koloihin, jolloin puru tukkii ne. Käsittely on uusittava aika ajoin.
Suuret ongelmat edellyttävät säätölaitteen tyhjentämistä ja rakenteen korjaamista. Vuotoja voi tukkia esimerkiksi vedenkestävällä polyuretaanivaahdolla, tunkemalla vaahtomuovia koloihin tai muovihitsauksella, jota varten laitteen saattaa joutua irrottamaan ja kuljettamaan muovivalmistajalle hitsattavaksi. Settilankut vaihdetaan uusiin.
Ennaltaehkäisy: Säätölaitteen pohjan on oltava tukeva ja tiiviisti alinta settilankkua vasten. Muuten vesi karkaa alimman lankun ali. Settilankkujen on oltava riittävän järeitä, mielellään vähintään 50 mm paksuisia ja höyläämättömiä. Muovista valmistetuissa säätölaitteissa on varmistettava, että lähtö- ja mahdollinen tuloputki on hitsattu kiinni myös sisäpuolelta. Muuten vesi voi kiertää raosta säätölaitteen seinän kennorakenteen sisään ja sitä kautta lankkujen ohi. Settilankkuina kannattaa käyttää hyvälaatuista, oksatonta ja suoraa havupuutavaraa. Settilankkujen paikallaan pitävien hahlojen on oltava riittävän tukevat ja tiiviisti kiinni laitteessa.