Maisema ja maisemarakenne

Maaseutumaisemaan palautettu vesipinta miellyttää ihmissilmää, kukapa meistä ei haluaisi nähdä veden välkettä kotitalon ikkunasta. Kosteikot monipuolistavat nykyisellään varsin yksipuolista maalaismaisemaa. Peltojen keskelle tai kallioiden katveeseen metsän siimekseen perustetulla tai kunnostetulla kosteikolla on usein maisemallista arvoa. Peltoaukealla tai metsän joutomaanotkossa sijaitseva kosteikko tuo maisemaan myös elämää vesilintuparvien kierrellessä kosteikon yläpuolella.

Sopivalle paikalle viljelysmaiseman läheisyyteen perustettu kosteikko tuo mukavan lisän paikallismaisemaan. Härmälän kosteikko, Sauvo. Kuva: Mikko Alhainen

Sopivalle paikalle viljelysmaiseman läheisyyteen perustettu kosteikko tuo mukavan lisän paikallismaisemaan. Härmälän kosteikko, Sauvo. Kuva: Mikko Alhainen

Kosteikkojen verkosto tarjoaa vesilinnuille niiden tarvitsemia poikue-elinympäristöjä. Jo yhdellä peltoaukealla ja tilojen metsämailla oleva usean kosteikon verkosto parantaa vesilintujen viihtyvyyttä ja paikallista poikastuottoa yksittäistä kohdetta enemmän. Niin kylä- kuin maakuntatasolla kosteikkojen ja rehevien järvien kokonaisuus määrittelee vesilintukantojen tulevaisuuden, populaatiokoon ja sen, ovatko kannat tarpeeksi elinvoimaisia metsästettäviksi. Laadukkaiden elinympäristöjen verkosto ratkaisee riistakantojen hyvinvoinnin ja runsauden.

Keskellä metsää sijaitseva kolmen hehtaarin kosteikko vilisi poikueita jo ensimmäisenä kesänä. Isoahteen kosteikko, Raasepori. Kuva: Timo Niemelä

Keskellä metsää sijaitseva kolmen hehtaarin kosteikko vilisi poikueita jo ensimmäisenä kesänä. Isoahteen kosteikko, Raasepori. Kuva: Timo Niemelä

Riistakannat ovat huomattavasti runsaammat maisemassa, josta löytyy riittävästi suoja- ja ruokailupaikkoja. Maatalousmaisemassa kosteikot, nurmikaistaleet uomien varsilla, luonnonhoitopellot sekä toimiva viljelykierto ja talviaikainen kasvipeitteisyys ovat avaintekijöitä lajiston viihtymiselle ja maaseutuluonnon monimuotoisuudelle. Metsissä avaintekijöitä ovat hallittu hoitamattomuus, eli suojaa antavan alikasvoksen ja varvuston säästäminen, sekapuusto sekä vaihettumisvyöhykkeiden ja mustikkametsien hoito kosteikkojen perustamisen ohella.

Monen vesilinnun ja kahlaajan menestymisen kannalta kosteikkoa ympäröivän maatalousalueen maankäyttö on aivan yhtä tärkeää kuin kosteikon hyvä kunto. Esimerkiksi jouhi- ja lapasorsa sekä kuovi ja töyhtöhyyppä pesivät aukean keskellä sijaitsevan kosteikon tai lintujärven ympärillä olevilla pelloilla. Kevään toukotöissä tai ensimmäisen nurmisadon korjuun yhteydessä suuri osa pesistä ja poikueista tuhoutuu. Pesien tuhoutuminen voidaan välttää suosimalla luonnonhoitonurmia tai syyskylvöisiä viljoja ja öljykasveja kosteikkoa ympäröivillä lohkoilla.

Autiossa maisemassa ei riista viihdy. Toisin voi olla, jos...

Autiossa maisemassa ei riista viihdy. Toisin voi olla, jos…

...maa- ja metsätalouden töissä on valmis antamaan riistalle mahdollisuuden menestyä.  Piirrokset: Tom Björklund

…maa- ja metsätalouden töissä on valmis antamaan riistalle mahdollisuuden menestyä. Piirrokset: Tom Björklund

Päivitetty 27.5.2013