Kosteikkoon rajoittuvien avointen rantaniittyjen laidunnus on pitkävaikutteista luonnonhoitoa parhaimmillaan. Kotiseutukosteikko LIFE+ -hankkeen mallikosteikkojen maanomistajat ovat sitoutuneet kosteikkojensa hoitoon, mikä turvaa hankkeen myötä aikaansaatujen luontovaikutusten säilymisen pitkälle tulevaisuuteen. Kuvassa Raaseporin Isoahteen mallikosteikkokohteella laiduntavaa ylämaankarjaa kesällä 2014 sekä eläinten hyvinvoinnista huolehtiva maanomistaja Ville Porkka. Kuva: Timo Niemelä, 05.07.2014

Mosaiikkimaisen kasvillisuuden luonnehtimat alavat rantamatalat sekä tulvametsät ovat vesilintupoikueiden suosimia ravinnonhankinta ja piiloutumispaikkoja. Kuva: Timo Niemelä, 01.05.2014

Isoahteen kosteikko on tänäkin kesänä usean tavi- ja telkkäpoikueen koti. Kuva: Timo Niemelä.

Kosteikon kaivamalla muotoillut rantalahdelmat sulautuvat jo saumattomasti muuhun kosteikkomaisemaan. Kuva: Timo Niemelä

Kasvittuneelta patopenkereeltä avautuu hieno näkymä kosteikolle! Kuva: Timo Niemelä, 01.05.2014

Pian kosteikon vastarannan niittyjen hoidosta huolehtii Ylämaankarja, kunhan tarvittavat aitausrakenteet saadaan toteutettua. Kuva: Timo Niemelä, 01.05.2014

Isoahteen kosteikon rakentamisesta on kulunut noin 2,5 vuotta ja vesialueelle muotoillut saaret ovat kokonaan kasvillisuuden peittämät. Kuva: Timo Niemelä, 01.05.2014

Osa Lounais-Suomen alueen mallikosteikkokohteista ilmakuvattiin kesäkuussa 2013. Isoahteen kosteikko erottuu jo kaukaa edukseen metsäluonnon kosteikkohelmenä. Kuva: Mikko Alhainen

Kesäkuussa 2012 Isoahteen kosteikolla oli jo 10 sorsapoikuetta ja niissä yhteensä lähes 70 poikasta. Eniten oli tavipoikueita, mutta myös sinisorsa, telkkä ja haapana olivat löytäneet uuden elinympäristön. Kuva: Ville Porkka

Huhtikuussa 2012 Isoahteen kosteikkokohteeseen kävi tutustumassa Riistaa reunoilta METSO -yhteistoimintaverkostohankkeen ohjausryhmäläisiä. Ohjausryhmän näkemyksen mukaan Isoahteen monipuoliset vaihettumisvyöhykkeen elinympäristöt luovat lisäarvoa kosteikolle ja kohde toimii jo tällä hetkellä hyvänä esimerkkinä kokonaisvaltaisesta luonnonhoidon mallialueesta. Kuva: Timo Niemelä

Kosteikon rakennustöiden valmistumisen jälkeen alkaneet rankkasateet nostivat kosteikon vesipinnan jo joulukuun aikana suunniteltuun tavoitetasoon. Kuva: Ville Porkka

Kosteikkoalueen kaivu- ja maansiirtotöiden yhtenä tavoitteena oli lisätä mm. rantaviivan rikkonaisuutta. Kuva: Timo Niemelä

Kosteikon patorakennustyöt tehtiin marraskuussa 2011. Kuva: Timo Niemelä

Isoahteen kosteikko rakennettiin ympäröivien mäkien rajaamaan kosteaan notkelmaan. Näkymä puuston poiston jäljiltä tulevalle kosteikkoalueelle patorakennuspaikan suunnasta kuvattuna. Alavat kosteapohjaiset niittypellot ovat olleet aikoinaan viljelykäytössä, jonka jälkeen puuston kasvu on osin vähentänyt kohteen avoimuutta. Kuva: Timo Niemelä