Pato on säilyttänyt hyvin muotonsa ja vedensäätelylaitteet toimivat halutulla tavalla. Patorakenteiden tarkkailu on erityisen tärkeää rakentamisvuotta seuraavana keväänä ja myöhemminkin tulvahuippujen aikana. Kuva: Timo Niemelä, 05.06.2014

Kiimanevan kosteikko saavutti tavoitekorkeutensa keväällä 2014. Maanomistajan talvella toteuttama puuston poisto paransi kosteikon kytkeytyneisyyttä Ison-Kiimanevan suoalueeseen. Kuva: Timo Niemelä, 05.06.2014

Marraskuun vesisateiden ansiosta kosteikkoalueelle kaivetut syvänteet ja pellon laskuoja alkavat vähitellen täyttyä. Suunnitellun padotuskorkeuden kosteikko saavuttanee ensi kevään aikana. Kuva: Timo Niemelä

Kosteikkoon rajautuvan suoalueen reunaojia tukittiin ja suolta tulevia vesiä ohjattiin kosteikkoa kohti. Suon ja kangasmetsien välisten vaihettumisvyöhykkeiden ennallistumisella on positiivisia vaikutuksia myös metsäkanalinnuille niiden poikue-elinympäristöjen laadun paranemisen myötä. Kuva: Timo Niemelä

Kosteikkoalueella toteutettiin erilaisia muokkaustöitä, joiden tavoitteena oli lisätä kosteikon rakenteellista monimuotoisuutta. Kuva: Timo Niemelä

Kosteikon patorakennustyöt saatiin toteutettua kuivissa olosuhteissa elokuun 2013 aikana. Patopenger rakennettiin kerroksittain siten, että pato tuettiin kantavaa kivennäismaapengertä vasten. Padon kosteikon puoleisessa etuluiskassa käytettiin vettä heikommin läpäisevää savensekaista rahkaturvetta. Etuluiskan märkien massojen luisumisen estämiseksi kosteikon puoleinen osa patokaivannosta täytettiin ruokamultakerroksella pellonpintaa vasten. Kuva: Timo Niemelä

Kiimanevan kosteikkoalue oli lähtötilanteeltaan alavaa ja kosteapohjaista vanhaa suopeltoa, jonka viljelykäyttöä on vaikeuttanut pellonpohjan heikko kantavuus lohkon kuivatustilan parantamistoimenpiteistä huolimatta. Ennen kaivinkonetöiden käynnistymistä patopenkereeltä poistettiin motohakkuuna suurimmat rakennustöitä haittaavat puut. Kuva: Timo Niemelä