Kosteikkosuunnitelma
Kohde-esittely
Vierailu- ja kulkuohjeet

Pohjakynnykseen tehtyjen korjaustöiden jälkeen kosteikon vedenkorkeus lähti nopeaan nousuun loppusyksyn sateiden saatteiden saattelemana. Avoimeen peltomaisemaan rakennettu kosteikko on houkutellut puoleensa mm. satoja sorsia ja kymmeniä laulujoutsenia. Kuva: Juha Kuukka, 06.11.2013

Kulmalan alkuperäinen pohjakynnys tiivisteseinällä osoittautui rakenteellisesti toimimattomaksi. Kun kosteikon padotuskorkeutta pyrittiin nostamaan, pääsi vesi kiertämään puisen tiivisteseinän ohi solkilankun päähän syntyneen syöpymäpaikan kautta. Korjaustoimenpiteenä pohjakynnyksen tiivisteseinä poistettiin kokonaan ja tilalle rakennettiin kivetty tulvauoma. Kuva: Mikko Alhainen, 9.7.2013

Näkymä kosteikkoalueelle rakentamisvuotta seuraavana keväänä. Vedenkorkeus on kuvaushetkellä vielä alle suunnitellun padotustason, mutta kosteikon rakenteelliset piirteet alkavat jo hahmottua. (Kuvan saa aukaistua suurempana.) Kuva: Mikko Alhainen

Patokaivon jatkeeksi rakennettiin kivetty pohjakynnys, jonka tiivistesydämeksi rakennettiin puinen vedenkorkeuden säätelyseinä. Kuva: Timo Niemelä

Kosteikkoalueelle rakennettiin erilaisia saaria, niemekkeitä ja vedenalaisia matalikkoja sekä lisättiin kosteikon rantaviivan mutkittelua. Kuva: Timo Niemelä, 13.06.2012

Kosteikon perustamiseksi rakennettiin noin 190 metriä pitkä patopenger. Kuva: Timo Niemelä, 12.06.2012

Patoamalla muodostuvaa kosteikkoa laajennettiin reuna-alueita kaivamalla. Kaivumaat ajattiin maanomistajien talkootyönä patomassoiksi. Kuva: Timo Niemelä, 06.06.2012

Kosteikon valuma-alue on tehokkaasti ojitettu, mikä voimistaa hetkellisiä tulvahuippuja. Alueen hienojakoiset hieta- ja hiesumaat ovat alttiina eroosion vaikutuksille, josta kertoo mm. vuosien mittaan syventynyt ja levinnyt ojauoma. Kuva: Juha Kuukka

Korteperän alueen peltomaisemaa. Kosteikoksi muodostettava alavin pellonosa on kärsinyt monina vuosina märkyydestä, mikä on heikentänyt pellon arvoa viljelykäytössä. Kuva: Timo Niemelä, 09.09.2011