Pelkosenniemen Aapajärven kosteikon kunnostuksen vaiheet:

• 25.-26.2.2015: Aapajärven ennallistamiseen liittyvät patorakenteet tehtiin valmiiksi.
• 2015 tammikuu: Vesilupa tuli lainvoimaiseksi, kun siitä ei tullut valituksia.
• 2014 tammikuu: Vesilupahakemus Aapajärven kunnostamiseksi veden pintaa nostamalla jätettiin Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon tammikuussa 2014.
• 2012 kesäkuu: Aapajärven ranta-alueiden vaaitus ja osallistavan suunnittelun tilaisuus kiinteistön omistajien kanssa.
• 2011 helmikuu: Aapajärven kiinteistön omistajat yhdessä paikallisen metsästysseuran Aapajärven Jahdin kanssa tekivät Aapajärven kunnostamiseen liittyvän aloitteen Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko LIFE+ -hankkeelle

Aapajärven kosteikon toimenpidesuunnitelma.

Aapajärven kosteikon vaiheita:

Suomen riistakeskus kiittää Aapajärven alueen kiinteistön omistajia myönteisestä suhtautumista koko hankkeeseen sekä paikallisen metsästysseura Aapajärven Jahdin miehiä avusta  patolaitteiden rakentamisessa.

• Takana vasemmalta: Aulis Hiltunen (mm. traktorityöt pohjapadon kivien toimittamisessa), Taisto Perälä, Simo Hiltunen (punainen metsurinkypärä), Tapani Vartiainen (sininen lippis), Risto Ollila (keltainen kypärä) ja Otto Veikanmaa (kaivinkoneenkuljettaja Sodankylästä, punainen takki).
• Edessä vasemmalta (kaikilla keltaiset takit/huomioliivit): Soini Hiltunen (harmaa lippis), Juha Siekkinen (Suomen riistakeskus, Kotiseutukosteikko LIFE+) ja Keijo Jaakkola (punainen pipo). Kuva Juha Siekkinen 26.2.2015, kuvattu kameran itselaukaisimella.

Kiviverhoillun pohjapadon tarkoituksena on estää ojan pohjan eroosio tiivisteseinän takana alavirran puolella, kun vesi virtaa settilankkujen yli tippuu useiden kymmenien senttimetrien korkeudelta. Aulis Hiltunen toi kivet traktorilla paikalle ja Otto Veikanmaa asetteli kaivinkoneella kivet paikalleen. Kuva Juha Siekkinen 26.2.2015.

Kiviverhoiltu pohjakynnys rakennettiin tiivisteseinän alapuolelle. Aluksi pohjalle laitettiin maanrakennuskangas kaksinkertaisena ja niiden päälle alettiin kasamaan kiviä. Kuva Juha Siekkinen 26.2.2015.

Irrotettavat settilankut tehtiin myös kevythirrestä. Settilankuilla voi säätää helposti vedenpintaa ja myös tyhjentää Aapajärven samalle tasolle kuin mitä se oli ennen ennallistamista. Kaivinkoneenkuljettaja Otto Veikanmaa kokeilee settilankkujen sopivuutta paikalleen Tapani Vartiaisen viimeistellessä tervaamista. Kuva Juha Siekkinen 26.2.2015.

 

Lopuksi Soini Hiltunen (vasemmalla) ja Tapani Vartiainen tervasivat kaikki mäntyhirret hautatervan, puutärpätin ja pellavaöljyn sekoituksella. Kriittiisin paikka lahoamiselle on maanpinnassa, jossa on sopivat kosteusolot lahottajille. Se tervataan vielä myöhemmin kesällä ruiskutervauksella ja tervausta tehdään myös tulevina vuosina. Kuva Juha Siekkinen 26.2.2015.

Keijo Jaakkola sahasi moottorisahalla tiivisteseinän sopivaan tasoon. Hirsien päät sahattiin viistoksi, jotta vesi valuisi paremmin pois. Taisto Perälä seurasi sahauksen etenemistä. Kuva Juha Siekkinen 26.2.2015.

 

Aluksi ojan molempiin reunoihin painettiin tilapäisesti lankut pystyyn, joihin kiinnitettiin tilapäisesti vaakasuoraan solkilankut kahteen eri korkeuteen. Solkilankut pitävät seinälinjan suorassa ja myös ohjaavat lankkuja kohtisuoraan alaspäin. Kevythirret painettiin yksitellen kaivinkoneella kivennäismaahan asti eli niin syvälle, kun ne menivät kohtuudella painaen. Ojan pohjalla ne painuivat noin 2 metrin syvyyteen, mikä oli hyvä seinän tuennan kannalta. Hirsien alapää sahattiin viistoksi siten, että painettaessa ne kiilautuvat aina edelliseen hirteen. Tiivisteseinän rakentamisesta vastasivat pääosin Taisto Perälä (vasemmalla), Risto Ollila (edessä oikealla) ja Keijo Jaakkola (takana oikealla). Kuva Juha Siekkinen 26.2.2015.

 

Tiivisteseinä suunniteltiin 12 m pitkäksi ja se rakennettiin 7 x 14 cm ja n. 4 m pitkistä kevythirsistä. Taliojaa on kaivettu kaivinkoneella 1960- tai 1970-luvulla ja padolle sopiva paikka on entisen rantapenkan vieressä, jossa maanpinta on useita kymmeniä senttimetrejä tavoitteena olevan uuden vedenpinnan yläpuolella. Kuva Juha Siekkinen 26.2.2015.

 

Tärkein ennallistamistyö tehtiin Aapajärven länsipuolella, kun järvestä laskevaan Taliojaan aloitettiin rakentaa kiviverhoiltua pohjapatoa ja siihen puista tiivisteseinää. Tiivisteseinän suunta merkittiin linjanarulla ja maalilla. Sen jälkeen sahattiin moottorisahalla ojassa olleeseen 30 cm:n jäähän ura lankkuja varten. Kuva Juha Siekkinen 26.2.2015.

 

Aapajärven kunnostamisen kaivinkonetyöt teki Otto Veikanmaa Sodankylästä. Hän on tehnyt aiemmin myös Rovaniemen Pruntelin mallikosteikon konetyöt. Tapani Vartiainen (vasemmalla) avusti hankkeen eri vaiheissa ja toimi myös vesiluvan hakijana. Simo Hiltunen oli yksi Aapajärven Jahdin aktiivista talkoohenkilöistä ja mikäs oli nauttia Simon tuomista kahvista maasto-oloissa. Kuva Juha Siekkinen 25.2.2015.

 

Vesilupahakemus ja toimenpidesuunnitelma jätettiin Pohjois-Suomen AVIin tammikuussa 2014 ja se tuli lainvoimaiseksi 19.1.2015. Ennallistamiseen liittyvät työt aloitettiin 25.2.2015, kun länsipuolella kuivatuskanava tukittiin turpeesta tehdyllä padolla ja siihen tulevien ojien vesi käännettiin Aapajärvelle. Kuva Juha Siekkinen 25.2.2015.

 

Aapajärven kunnostuksen aloitteen tekijänä olivat järven kiinteistön omistajat ja paikallinen metsästysseura Aapajärven Jahti. 12.6.2012 pidetyssä osallistavan suunnittelun tilaisuudessa keskusteltiin vaaituksen tuloksista, veden pinnan noston vaihtoehdoista ja sopivasta patolaitteesta. Aapajärven Jahdin metsästysmajalle oli kokoontunut alueen kiinteistön omistajia ja metsästysseuran jäseniä. Kuva Juha Siekkinen 12.6.2012.

 

Aapajärven vaaitusmittauksissa selvitettiin järven rantavyöhykkeen eri osien korkeustasoja kuivuneesta vesialueesta rantapenkereen yläosaan sekä viereisten peltojen korkeustaso. Vedenpinnan nostolle oli hyvät lähtökohdat sillä rannalla ei ole rakennuksia, pellot ovat poissa käytöstä ja reunametsät ovat heikkotuottoisia turvemaiden metsiä. Vaaituksen teki maanmittausinsinööri Arto Rautio Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalveluista (vasemmalla), lisäksi Tapani Vartiainen, yksi kahdeksasta kiinteistön omistajasta oli mukana. Kuva Juha Siekkinen 12.6.2012.

 

Kesällä 2013, ennen ennallistamista Aapajärven keskustassa oli vain parin hehtaarin laajuinen avovesialue ja ympäröivät alueet ovat hyllyvää turvepintaa. Kuvassa näkyvä alue oli vielä 1900-luvun alussa noin 40 ha:n laajuinen hieno järvi lappilaisessa maisemassa. Ympäröivien alueiden ojitukset ja järveä kiertävä kuivatuskanava vähensivät merkittävästi valuma-alueelta tulevien vesien kulkeutumista järvelle. Järven itäreunalla olevan Taliojan syventäminen kaivinkoneella johti järven lopulliseen kuivumiseen. Kuva Tapani Vartiainen 3.9.2013.