Kosteikon rakennustyöt on saatu valmiiksi huhtikuussa 2013.

[slideshare id=18031520&doc=lampisuosuunnitelma-pdf-130402000845-phpapp01&type=d]

 

Täydellisesti onnistunut kosteikko. Vuolijoki -lehti. 5.9.2013.

Lampsisuon kosteikko valmistautuu kevätsateisiin ja lintujen laskeutumispaikaksi. Vuolijoki -lehti. 11.4.2013.

Kevätmuutolla palaaville vesilinnuille uutta elinympäristöä Vuolijoen Lampsisuolle. Vuolijoki -lehti. 5.4.2013.

Turvesuosta lintukosteikoksi. Aino Tiirikkala. Kainuun Sanomat. 4.4.2013.

Lampisuon kosteikolla tehdään vesilintujen pistelaskentaa valtakunnallisella vesilintujen seurantamenetelmällä. Lisäksi kesällä 2014 kosteikon vesiselkärangattomia seurattiin ns. pöteröpyydyksillä, joiden tavoitteena on selvittää miten turpeennostoalueen vesitys ylläpitää selkärangattomia, jotka taas ovat vesilintupoikasten ravintoa niiden ensimmäisten elinviikkojen aikana. Riistamestariopiskelija Ari Tanhua asetti 10 pyydystä kosteikolle. Pyydyksenä on 1 litran purkki, joka asennetaan matalaan veteen kahden vuorokauden ajaksi. Saaliis oli runsas, esimerkiksi sukeltajakovakuoriaisia saatiin varsin paljon. Vesilintujen runsauden lähtökohtana onkin kosteikon hyvä ravintotilanne. Kuvat Juha Siekkinen 16.6. ja 18.6.2014.

 

Lampsisuon kosteikko valmiina. Kuvassa kosteikon vasemmalla reunalla on syvimmät vesialueet, noin 1-1,2 metriä. Taustalla näkyviä peltoja kohti veden syvyys laskee. Kosteikon valuma-alueena on noin 50 hehtaaria turvemaiden metsäojitusalueita. Kosteikko toimii vesilintujen elinympäristön lisäksi muidenkin kosteikkolajien elinympäristönä ja vesiensuojelukosteikkona. Maantien vieressä sillä on myös lähimaiseman ja virkistyskäytön merkitystä. Kuva Juha Siekkinen 2.6.2014.

 

Lampsisuon kosteikon toteuttamisen eri vaiheissa kosteikkoalueen kiinteistönomistajat vuolijokelaiset Ahti Määttä ja Aulis Määttä (kuvassa etualalla) olivat ratkaisevassa asemassa. Tuomo Karjalainen Vuolijoen Turve Oy:stä teki kosteikon perustamisen kaivinkonetyöt. Lisäksi työtä avustivat muut Vuolijoen Turve Oy:n henkilöt. Kuva Juha Siekkinen 3.4.2013.

 

Kosteikon täytyttyä kulmaputken yläosa ulottuu vedenpinnan yläpuolelle. Kun kosteikko halutaan tyhjentää, putki käännetään sivulle. Pienillä kosteikoilla kulmaputkea voitaisiin sellaisenaankin käyttää vedenpinnan säätelyssä. Kulkusilta vieressä helpottaa huoltotoimia. Kuva Juha Siekkinen 16.6.2014.

 

Pohjoisen osa-alueen tyhjentämistä varten asennettiin polyeteenimuovista valmistettu kulmaputki ennestään olevaan 300 mm:een rumpuputkeen. Kuva Juha Siekkinen 5.4.2013.

 

Pohjoisen osa-alueen pohjakynnys ja tiivisteseinä sulautuvat hyvin lähimaisemaan ja patolaitteena ne ovat luotettavia. Vedenpinnan korkeuden säätö onnistuu hyvin irroitettavilla settilankuilla. Kuva Juha Siekkinen 5.4.2013.

 

Valmis pohjakynnys keväällä 2014. Kesällä 2013 kosteikon ympäristö oli jo alkanut kasvittua ja kivet asettuneet paikoilleen ensimmäisen kevättulvan jäljiltä. Kuva Juha Siekkinen 26.4.2014.

 

Tiivisteseinän molempiin päihin painettiin vielä useita pystylankkuja koskemattomaan turvepenkkaan. Tällä pyritään varmistamaan, että seinän pään kautta ei valuisi vettä. Lopuksi Tuomo Karjalainen muotoili pohjakynnyksen loivapiirteiseksi, laitettiin suodatinkangas maata vasten, levitettiin pohjakynnyksen kivet ja asennettiin settilankut paikoilleen. Kuva Juha Siekkinen 5.4.2013.

 

Kun tiivisteseinä oli valmistunut, Marko Paasimaa sahasi tiivisteseinän aukon virtaamamitoituksen mukaiseen kokoon ja aukon harja korkomitattuun tasoon. Tämän jälkeen kiinnitettiin seinän kosteikon puoleiselle osalle settiraudat irroitettavia settilankkuja varten. Kuva Juha Siekkinen 5.4.2013.

 

Solkilankkujen väliin painettiin yksitellen lehtikuusilankut, joissa oli kaksoispontti. Lankkujen alapää oli viistetty, jolloin painettaessa ne asettuivat tiukasti edellistä lankkua vasten ponttien ohjaamina. Lampsisuolla kaivinkonetta ohjasi Tuomo Karjalainen, Vuolijoen Turve Oy:stä ja lankkuja asensi riistasuunnittelija Marko Paasimaa, Suomen riistakeskus Kainuu. Kuva Juha Siekkinen 5.4.2013.

 

Lampsisuon kosteikon pohjoiselle osa-alueen patolaitteeksi rakennettiin kiviverhoiltu pohjapato ja siihen lehtikuusesta rakennettu tiivisteseinä irrotettavilla settilankuilla. Aluksi kaivettiin kaivinkoneen kauhan levyinen ura, johon painettiin tilapäisesti pystylankut ja pysyvästi asennetut vaakasuorat solkilankut. Kuva Juha Siekkinen 5.4.2013.

 

Lampsisuon kosteikon eteläinen osa-alue valmiina keväällä 2014. Kosteikon lounaispäähän kasattiin turvekumpare, josta on hyvä tarkkailla kosteikkoa. Kuva Juha Siekkinen 26.4.2014.

 

Virtaamansäätöpato settilankuilla on sopiva patolaite, kun halutaan säädellä vedenpinnan korkeutta. Irrottamalla settilankut kosteikko voidaan tyhjentää. Kuva Juha Siekkinen 26.4.2014.

 

Virtaamansäätöpadon sivuille ja etualalla laitettiin suodatinkangas. Lopuksi maat tiivistettiin turpeella. Kuva Juha Siekkinen 3.4.2013.

 

Lähtöyhteenä toimiva rumpuputki kiinnitettiin ruostumattomilla ruuveilla patolaitteeseen. Uretaanivaahdolla tukittiin mahdolliset aukot ja se myös parantaa kiinnitystä. Kuva Juha Siekkinen 3.4.2013.

 

Virtaamansäätöpato, jonka halkaisija on 60 cm ja lähtöyhteenä läpimitaltaan 400 mm:n rumpuputki sopii kosteikoille, joilla on enintään muuutaman kymmenen hehtaarin suuruinen valuma-alue. Irroitettavilla settilankuilla (ei vielä asennettu) voidaan säätää kätevästi veden korkeutta. Patolaite on rakennettu turvevaunun pyörästä halkaisemalla se ja hitsaamalla settiraudat paikoilleen. Kuva Juha Siekkinen 3.4.2013.

 

Eteläiselle kosteikolle asennettiin virtaamansäätöpato. Osa-alueiden välissä olevaan tiehen kaivettiin uoma, johon asennettiin tyhjennysputki. Vesi ohjataan tien pohjoispuolella olevaan ojaan ja edelleen Otanmäentien alittavan rummun kautta Vuolijokeen. Koneurakoinnit teki Vuolijoen Turve Oy. Kuva Juha Siekkinen 3.4.2013.

 

Lampsisuon pohjoinen osa-alue on samantyyppinen kuin eteläinen kosteikko: lounaisosa on kaivettu syvemmälle ja koillisosassa maanpinta nousee ja vähitellen myös pensaikkoa tulee lähelle peltoalueita mentäessä. Kuva Juha Siekkinen 18.5.2011.

 

Lampsisuon eteläinen kosteikko ennen kosteikon rakentamista. Sarkaojissa seisova vesi tarjosi vain tilapäisen ja pienialaisen elinympäristön kosteikkolajeille. Turvesuon pohja oli hyvin kasvittunut, mikä oli hyvä lähtökohta kosteikon perustamiselle. Kuva Juha Siekkinen 28.6.2012.

 

Lampsisuo on vanha turpeennostoalue. Kuva on otettu ennen kosteikon rakentamista. Turvekentän pohja on syvimmillään noin puolitoista metriä ympäröivien maa- ja metsätalousalueiden alapuolella. Kevään tulva-aikaan Lampsisuo oli lyhen aikaa hyvä lintupaikka, mutta syviä kuivatuskanavia pitkin vesi pääsi valumaan pois ja allikoita jäi kesäksi vain vanhoihin sarkaojiin. Kuva Mikko Alhainen, kesäkuu 2012.

 

Lampsisuon kosteikkoalue koostuu kahdesta osa-alueesta, eteläisestä ja pohjoisesta. Niiden välissä on autolla ajettava tie, joka johtaa koillispuolella olevalle peltoalueelle. Kosteikon lounaisreuna rajoittuu Otanmäentiehen. Kosteikolle onkin helppo tulla, sillä autolla pääsee aivan kosteikon viereen. Osa-alueiden länsipuoliskoilla oli vettä kevättulvan aikana, kun tien länsipuolella olevan Vuolijoen vedenpinta oli myös korkealla. Mutkainen joki näkyy ilmakuvassa aivan tien vieressä. Kun joen vedenpinta laski, vesi pääsi virtaamaan pois turpeennostoalueelta ja alkoi kuivua. Ilmakuva otettu ennen kosteikon rakentamista. © Maanmittauslaitos, lupanro 326/MML/11.