Vähäjärvi, Salo

Vähäjärvi on umpeenkasvanut lintujärvi, joka sijaitsee pelto- ja metsävaltaisella alueella. Se on osa Kiskonjoen Natura-aluetta ja luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi lintuvedeksi. Kunnostamisen tarkoituksena on palauttaa Vähäjärvi hyväksi vesilintujen levähdysalue ja poikue-elinympäristöiksi, lisätä luonnon monimuotoisuutta, elävöittää maaseutumaisemaa ja parantaa vesiensuojelua. Vähäjärven valuma-alue on noin 100 ha 

Vähäjärven kosteikkoa lähdettiin kunnostamaan elokuussa 2020 patoamalla ja asentamalla vedensäätelylaitteisto ja kivetty tulvauoma. Patoamisen ja vedensäätelylaitteiston avulla tavoitteena on nostaa Vähäjärven vedenpintaa ja säädellä sitä luontaista tulvadynamiikkaa jäljitellen. Tulvauoman tarkoitus on hallita kosteikkoalueen ylivirtaamia. Ennen kunnostustoimia alueella ei esiintynyt avovettä tulva-aikoja lukuun ottamatta. 

Kosteikkotyömaa, jossa kaksi kaivinkonetta.

Tulvauoman rakentamista ja vedensäätelylaitteiston asentamista Vähäjärven kosteikolla. Kuva: Lauri Laitila

Vedennoston positiiviset vaikutukset kattavat koko Vähäjärven noin 18,5 ha alueen. Vähäjärven kosteikkoon rakennettiin myös putkilinja Saarenjärventien ali ohjaamaan Saarenjärven rantakosteikon 50 ha valuma-alueen vesiä kesän aikana Vähäjärveen. Kyseisellä toimenpiteellä turvataan veden riittävyys Vähäjärvessä kuivina aikoina ja lisäksi parannetaan vesiensuojelua kasvattamalla veden viipymää.   

Patopenkereistä tehtiin loivapiirteiset ja ne kylvettiin välittömästi siemenseoksella valmistumisen jälkeen. Kylvämisen tarkoituksena on saada patopenkereiseen riittävä kasvipeitteisyys ennen talven tuloa eroosion hillitsemiseksi. Patopenkereet saavat rauhassa painua talven yli. Mikäli kaikki menee suunnitellusti, alue toimii jo keväällä ja kesänä 2021 arvokkaana levähdyspaikkana ja poikue-elinympäristönä vesilinnuille 

Ilmakuva kosteikkoalueesta.

Vähäjärven kosteikko ja Saarenjärven rantakosteikko sijaitsevat lähekkäin. Taka-alalla Vähäjärven kosteikko ja etualalla Saarenjärven rantakosteikko ennen töiden aloittamista. Kuva: Lauri Laitila

Suunnitelman laadinta: Etelä-Suomen Salaojakeskus, Mikko Alhainen, Lauri Laitila ja Elina Sorvali 

Kaivinkonetyö: Kaivinkoneurakointi Lönnqvist Oy 

Päivitetty 18.11.2020