Tavoitteet ja toteutus

Hankkeessa parannetaan vesilintujen lisääntymismenestystä kunnostamalla ja perustamalla poikue-elinympäristöjä. Kosteikot kunnostetaan pääsääntöisesti patoamalla ja hankkeeseen valituilla kohteilla sitoudutaan kohteen hoitoon.  

 

Tavoitteet

  • Turvata taantuvien vesilintujen elinvoimaisuus ja siten hidastaa luonnon monimuotoisuuden vähenemistä auttamalla maanomistajia, metsästäjiä ja muita kiinnostuneita tahoja perustamaan, kunnostamaan ja hoitamaan soveltuvia kosteikkoja hyviksi vesilintujen poikue-elinympäristöiksi.  
  • Toteuttaa vähintään 40 poikue-elinympäristökohdetta, yhteispinta-alaltaan vähintään 400 hehtaaria. 

 

Toteutus

Patoamista ja vedenpinnan nostoa 

  • Pääkunnostusmenetelminä ovat patoaminen ja vedenpinnan nosto, niitto, raivaus, laidunnus sekä vedenpinnan säätely. Veden alle jäävä kasvillisuus tarjoaa ravintoa vesiselkärangattomille, mikä tekee patoamalla rakennetuista kosteikoista ihanteellisia ruokailuympäristöjä vesilintupoikueille. Rantaniittyjen kunnostaminen ruovikkoa ja vesaikkoa poistamalla luovat myös hyvää poikue-elinympäristöä.  

Kustannustehokkaasti yhdessä maanomistajien kanssa 

  • Kaikkien alueen omistajien sekä muiden paikallisten toimijoiden yksimielinen tuki on edellytys hankkeeseen mukaan pääsemiselle. Paikallinen panostus on kosteikoilla ratkaisevaa, jotta kohteet toteutuvat.  
  • Paikallinen omarahoitusosuus 25–75 % sovitaan tapauskohtaisesti. Omarahoitusosuus koskee käytännön kunnostustöitä ja materiaaleja, ja sitä voi kattaa myös talkootyöllä sekä sponsorirahoituksella. Hanke kattaa kohteiden suunnittelu- ja työnjohtokulut.  Mahdollisten vesilain mukaisten lupien kuluista sovitaan tapauskohtaisesti.  

Maltillista metsästystä ja ruokintaa, jatkuvaa hoitoa 

  • Kosteikoilla tulee sitoutua kestävään metsästykseen, pienpetopyyntiin ja kohteen hoitoon. Ilman aktiivisia hoitotoimia aikaansaadut luontovaikutukset valuvat nopeasti hukkaan. 

 

Toteutus vaihe vaiheelta

Tutustu ensin SOTKA-kosteikkojen toimintamalliin: valintakriteereihin ja sopimusehtoihin. Jätä tämän jälkeen kohde-esitys täyttämällä hakulomake, jossa annat perustiedot mahdollisesti kunnostettavasta kosteikosta. Valintaa hankkeelle sopivista kohteista tehdään jatkuvasti.

Kosteikkosuunnittelija sopii maastokäynnin ja tapaamisen paikallisten toimijoiden kanssa parhaiten soveltuville kohteille. Maastokäynnin perusteella todetut toteutuskelpoiset kohteet etenevät suunnitteluvaiheeseen. Suunnittelun valmistuttua allekirjoitetaan kosteikkosopimus ja perustetaan kosteikko yhteistyössä paikallisten toimijoiden ja SOTKA-hankkeen kesken.

Suunnitteluvaiheessa kosteikon perustamisesta tai kunnostuksesta sekä tulevasta hoidosta luodaan tarkka toimenpidesuunnitelma, johon kirjataan myös arvio kokonaiskustannuksista sekä rahoitussuunnitelma. SOTKA-kosteikot hoitaa tarvittavat lausunnot sekä luvat kosteikon perustamiseen. Suunnitelma hyväksytään allekirjoittamalla SOTKA-kosteikkosopimus.

Kosteikon toteutusvaihetta varten valitaan urakoitsija. Työmaata ja sen edistymistä johtaa SOTKA-kosteikkosuunnittelija tai joku muu asiantuntijataho erikseen sovitulla tavalla. Suomen riistakeskus vastaa kosteikon rakenteiden toimivuudesta loppukatselmukseen asti. Loppukatselmuksen jälkeen vastuu kosteikosta siirretään paikalliselle toteuttajataholle.

Pitkäkestoiset vaikutukset SOTKA-kosteikoilla turvataan paikallisten sitoutumisella kosteikon hoitoon ja seurantaan. SOTKA-kohteilla seurantaa tehdään virallisilla vesilintulaskennoilla, joihin myös sidotaan sovitut vesilintujen metsästyskiintiöt. Vesilintujen pesintämenestys turvataan sitoutumalla tehokkaaseen pienpetopyyntiin toimenpidesuunnitelman mukaisesti.

Riistahallinto voi käyttää SOTKA-kosteikkoja koulutukseen, esittelyyn ja tiedotukseen. Kaikista järjestetyistä tilaisuuksista sovitaan aina etukäteen kosteikosta vastaavien tai maanomistajien kanssa.

Päivitetty 30.9.2020