Boträsket

Boträsket on Rannikko-Pohjanmaan alueen Kotiseutukosteikko LIFE+ -hankkeen mallikosteikko. Kohde on tehty valmiiksi huhtikuussa 2013

Boträsketin kosteikon infotaulu (suomeksi)
Boträsketin kosteikon infotaulu (ruotsiksi)

Boträsketin kosteikkosuunnitelma (3,8 Mt)

Toimenpidesuunnitelmaa saa käyttää mallina oman kosteikkohankkeen suunnitteluun.

Boträsketin kosteikon perustamisen vaiheita:

(Teksti Juha Siekkinen)

Boträsket, Mustasaari, tulo-ojan padon rakentaminen2, kuva Juha Siekkinen 11.4.2013

Mustasaaren Boträsketin kunnostuksen taustalla olivat erityisesti paikallisen metsästysseura Södra Vallgrund Jaktförening r.f:n jäsenet sekä alueen omistaneen osakaskunnan aloite ja heidän sekä naapurimaanomistajien myönteinen asenne koko hanketta kohtaan. Metsästysseuran jäsenet osallistuivat kosteikkohankkeen suunnitteluun ja toteutukseen puustoa raivaamalla, jäädyttämällä aluetta kaivinkoneille paremmin kuljettavaksi, rakensivat padot ja ajoivat pohjapadon kivet paikalle. Lisäksi he muun muassa huolehtivat kosteikon säilymisestä hyvässä kunnossa ja vesilintulaskennoista. Esimerkillistä toimintaa! Kuva Juha Siekkinen 11.4.2013.

 

Boträsket Mustasaari, Sven Håkans kaivutöissä, kuva Juha Siekkinen 28.2.2012  Boträsket Mustasaari, kuljettaja, Juha Siekkinen 14.2.2012   Boträsket Mustasaari, kuljettaja ja Mikael Ehn, Juha Siekkinen 14.2.2012

Mustasaaren Boträsketin kaivutyöt ja traktoreille tehdyt maanajot sujuivat suunnitelmien mukaisesti ja myös kustannuksissa pysyttiin tavoitteen mukaan. Monet kiitokset Sven Håkansin tiimille, joka urakoi työn hienosti! Kuvat Juha Siekkinen Boträsketin konetöiden aikana 2012.

Boträsket Mustasaari, ilmakuva v. 2014, Maanmittauslaitos, lupa 4496_MML_15 Boträsket Mustasaari, ilmakuva v. 2009, Maanmittauslaitos, lupa 4496_MML_15 Boträsket Mustasaari, ilmakuva v. 1977, Maanmittauslaitos, lupa 4496_MML_15

Boträsketin kosteikko: vasemmalla kuva v. 2014, kun kunnostustöistä on kulunut hieman yli 1 vuosi, keskellä v. 2009, ennen kunnostöiden aloittamista ja oikealla v. 1977. Kunnostetussa Boträsketin kosteikossa mosaiikkimaisuus tulee hyvin esille. Kosteikkoalueen pinta-ala on noin 4,5 hehtaaria ja pohjoisosassa olevan laajemman avovesialueen laajuus noin 1 hehtaari. Uusin ilmakuva on nähtävissä myös Maanmittauslaitoksen karttapalveluissa (esim. paikkatietoikkuna.fi tai kansalaisen karttapaikassa). Ilmakuvat Maanmittauslaitos, lupa 4496/MML/15.

 

Boträsket Mustasaari, pohjoisosassa metsästysmajan eteläpuolella, Juha Siekkinen 25.9.2012

Boträsket Mustasaari, itäreunan avovesialue, Juha Siekkinen 25.9.2012

Boträsketin kosteikko melkein valmiina syksyllä 2012. Ylä- ja alakuvassa keskellä ja taustalla vasemmalla olevat korkeat ja pitkät turveaumat kaivettiin pois kevättalvella 2013 ja maat nostettiin traktoreiden kyytiin ja ajettiin  kosteikon itä-pohjoisreunalle, jonne ne maisemoitiin. Kasvillisuus oli kehittynyt hyvin saarissa ja reunapenkereillä jo ensimmäisen kesän, v. 2012 aikana. Kuvat Juha Siekkinen 25.9.2012.

 

Boträsket, Mustasaari, tulo-ojan padon rakentaminen1, kuva Juha Siekkinen 11.4.2013

Boträsketille tulevan tulo-ojan vanhaan uomaan metsästysseuran jäsenet rakensivat patoluukun rumpuputkeen. Kun luukku suljetaan, kaikki vesi ohjautuu kosteikolle. Kun luukku nostetaan ylös, vesi voidaan ohjata vanhaan uomaan ja Boträsketin kosteikon vesipinta voidaan laskea hyvin alas. Kuvat Juha Siekkinen 11.4.2013.

 

Boträsket Mustasaari, patoseinän rakennus7, Juha Siekkinen 11.4.2013

Boträsket Mustasaari, patoseinän rakennus6b, Juha Siekkinen 11.4.2013

Lopuksi tiivisteseinän molemmin puolin laitettiin maanrakennuskankaat maanpintaan ja niiden reunat nostettiin ojan reunoille. Kankaiden päälle laitettiin kiviverhoilu. Tällä tavoin lähtöuoman alku muistuttaa kivipuroa. Kuva Juha Siekkinen 11.4.2013.

 

Boträsket Mustasaari, patoseinän rakennus5, Juha Siekkinen 11.4.2013   Boträsket Mustasaari, patoseinän rakennus6 Juha Siekkinen 11.4.2013

Kun tiivisteseinä oli asennettu paikoilleen, se sahattiin oikeaan muotoon. Tiivisteseinän molempiin reunoihin kiinnitettiin settiraudat, joihin voidaan pujottaa vaakasuoraan irroitettavat settilankut. Settilankkuja lisäämällä kosteikon vedenpinta nousee. Jos kaikki settilankut otetaan pois kosteikon vedenpintaa voidaan laskea siten, että sinne jää vain n. 20 cm vettä. Lopuksi seinä tervattiin. Seinän kestävyyttä lahoamista voidaan parantaa tervaamalla seinä vuosittain reilulla tervan käytöllä. Kuvat Juha Siekkinen 11.4.2013.

 

Boträsket Mustasaari, patoseinän rakennus4b, Juha Siekkinen 11.4.2013   Boträsket Mustasaari, patoseinän rakennus4c, Juha Siekkinen 11.4.2013

Boträsket Mustasaari, patoseinän rakennus4a, Juha Siekkinen 11.4.2013

Tiivisteseinä asennettiin paikoilleen ja maat tiivistettiin huolellisesti joka puolelta kaivinkoneen kauhalla sekä saappailla polkien aivan seinä vierustaa pitkin. Lopuksi painettiin vielä yksittäisiä lankkuja seinän päätyihin (kuva oikealla), jolla varmistetaan, että vesi ei pääse kiertämään päätyjen kautta. Kuvat Juha Siekkinen 11.4.2013.

 

Boträsket Mustasaari, patoseinän rakennus1, Juha Siekkinen 11.4.2013   Boträsket Mustasaari, patoseinän rakennus2, Juha Siekkinen 11.4.2013   Boträsket Mustasaari, patoseinän rakennus3, Juha Siekkinen 11.4.2013

Boträsketin itäreunalla olevaan ojaan rakennettiin kosteikon lähtöuoma ja siihen patolaitteeksi tiivisteseinällä varustettu kiviverhoiltu pohjapato. Maaperä oli alueella niin kivistä, että lankkuja ei pystytty painamaan maaperään yksitellen, vaan sen sijasta tiivisteseinä rakennettiin valmiiksi elementiksi ja nostettiin sitten kaivinkoneella paikalleen. Tiivisteseinä on ähtäriläistä lehtikuusta, jonka Sami Kanto Peräseinäjoelta oli sahannut ja höylännyt tuplaponttilankuksi. Kuvat Juha Siekkinen 11.4.2013.

 

Boträsket Mustasaari, kaivutyöt koillisosassa, Juha Siekkinen 28.2.2012

Alueen pohjois-koillisosaan suunniteltiin lähes 1 hehtaarin suuruinen avovesialue. Kuvassa maata kasataan kosteikon reunalle. Kuvan vasemmassa osassa kaivettua maata kasattiin keskelle kosteikkoa useiksi pitkiksi ja 3 m korkeiksi aumoiksi, jotka ajettiin pois traktoreilla vuoden päästä kevättalvella 2013. Vasemmalla taustalla Södra Vallgrund Jaktförening -seuran metsästysmaja. Kuva Juha Siekkinen 28.2.2012.

 

Boträsket Mustasaari, kaivuutyöt itäreunalla, Juha Siekkinen13.12.2012

Boträsket Mustasaari, kaivuutyöt keskiosassa, Juha Siekkinen13.12.2012

Boträsket Mustasaari, kaivuutyöt eteläreunalla, Juha Siekkinen13.12.2012

Boträsketin kaivutyöt aloitettiin helmikuussa 2012. Suurimmalle osalle alueesta kaivettiin matalien uomien ja saarten muodostama mosaiikkimainen alue. Saarten väliin jäävien uomien leveys vaihteli 5-10 m ja syvyys yleensä 0,5 m. Kaivumaa, joka oli turvetta, kasattiin saariksi. Saarista tuli rakennusvaiheessa 1,5 m korkeita tavoitevedenpintaan nähden, mutta 2-3 vuoden aikana ne olivat tiivistyneet merkittävästi ja olivat enää noin 1 metrin korkuisia. Kuvat Juha Siekkinen 13.2.2012.

 

Boträsket Mustasaari, lähtöojan vaaitus, Juha Siekkinen 23.5.2011

Boträsketin alue vaaitettiin korkeustasojen selvittämiseksi. Vaaituksen tekivät Arto Rautio (oikealla) ja Jukka Pietarila (2. oik.) Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalveluista. Vaaitus osoitti, että Boträsketin kosteikkoa ei pystytty kunnostamaan patoamalla eli tulvittamalla, vaan kaivuu oli ainoa vaihtoehto. Suunnitelmasta pyydettiin lausunto Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksesta. Kuva Juha Siekkinen 23.5.2011.

 

Boträsket Mustasaari, ennen kosteikon rakentamista eteläosassa, Juha Siekkinen 14.6.2011

Boträsketin kosteikon rakentamisen suunnittelu aloitettiin maastossa alkukesällä 2011, kun Mikael Ehn (oikealla) Södra Vallgrund Jaktförening -seurasta sekä Stefan Pellas (vas.)  ja Juha Siekkinen Suomen riistakeskuksesta tapasivat Boträsketillä. Kuva Juha Siekkinen 14.6.2011.

 

Boträsket Mustasaari, ennen kosteikon rakentamista, Juha Siekkinen 8.7.2011

Ennen kosteikkohankkeen aloittamista Boträsketin kosteikko oli kuivunut järvi. Sille johtanut luonnonpuro oli ohjattu alueen itäpuolelle kaivettuun ojaan. Tulovirtaaman loppuminen aiheutti järven kuivumisen yhdessä vähittäisen maankohoamisen kanssa. Muutamassa vuosikymmenessä alue kasvoi umpeen viimeistäkin avovesialuetta myöten. Alue muistutti suota ja sen turvepaksuus oli enimmillään 140 cm. Alueella toimiva metsästysseura Södra Vallgrund Jaktförening r.f. ehdotti kohdetta kunnostettavaksi Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko LIFE+ -hankkeelle v. 2011 alussa. Kuva Juha Siekkinen 8.7.2011

Päivitetty 19.12.2015