Pappilanluhta

Pappilanluhdan kosteikko Lieksassa oli Kotiseutukosteikko Life -hankkeen ensimmäinen toteutunut mallikosteikko.

Lieksanjokeen laskevan Sokosjoen kainalossa oleva laaja luhta-alue oli menettänyt avovesilämpäreensä ja ison osan linnustosta laidunnuksen loppumisen jälkeen tapahtuneen umpeenkasvun myötä. Luhdalle kaivetun ojan varteen kasvanut puusto poistettiin, ja luhdan keskelle kaivettiin noin hehtaarin laajuinen vaihtelevansyvyinen kosteikko.

Pappilanluhdan kosteikon infotaulu (0,6 Mt)

Lue lisää Metsästäjä-lehdestä

Heinäkuun helteillä kosteikon vesi oli matalalla, ja liejurannat tarjosivat ruokailupaikkoja kahlaajille. Rantaluiskan jälkeen kosteikossa on laaja matalan veden alue, jonka keskellä syvännealue. Kosteikkokasvillisuus leviää matalille vesialueille nopeasti, ja vesilinnuille elinympäristö on parhaimmillaan kun mosaiikkimainen vesikasvillisuus on peittänyt noin puolet kosteikon pinta-alasta. Kuva: Reijo Kotilainen.

Heinäkuun helteillä kosteikon vesi oli matalalla, ja liejurannat tarjosivat ruokailupaikkoja kahlaajille. Rantaluiskan jälkeen kosteikossa on laaja matalan veden alue, jonka keskellä on syvännealue. Kosteikkokasvillisuus leviää matalille vesialueille nopeasti, ja vesilinnuille elinympäristö on parhaimmillaan, kun mosaiikkimainen vesikasvillisuus on peittänyt noin puolet kosteikon pinta-alasta. Kuva: Reijo Kotilainen

Luhta-alueen maaperä oli laidunnushistorian vuoksi varsin tiivis. Kaivumassojen siirtäminen pois luhdalta oli ainoa vaihtoehto, koska korkeaksi jäävät vallit kasvaisivat kohta pusikkoa, ja vesilintujen arvostama avoin maisema olisi pian historiaa. Huolellisen työn ansioista kosteikon ympäristö näyttää siistiltä, vaikka kaivutöistä on kulunut vasta muutama kuukausi.

Luhta-alueen maaperä oli laidunnushistorian vuoksi varsin tiivis. Kaivumassojen siirtäminen pois luhdalta oli ainoa vaihtoehto, koska korkeaksi jäävät vallit kasvaisivat kohta pusikkoa, ja vesilintujen arvostama avoin maisema olisi pian historiaa. Huolellisen työn ansioista kosteikon ympäristö näyttää siistiltä, vaikka kaivutöistä on kulunut vasta muutama kuukausi. Kuva: Veli-Matti Pekkarinen

Alkuvuoden kolmenkymmenen asteen pakkanen jäädytti luhta-alueen melkein liian hyvin. Koneet pysyivät varmasti pinnalla, mutta routakerroksen rikkominen kävi jo hankalaksi. Toisaalta ilman kunnon pakkastalvea upottava suo ei olisi kestänyt massojen ajoa läjitysalueelle. Kuva: Reijo Kotilainen.

Alkuvuoden kolmenkymmenen asteen pakkanen jäädytti luhta-alueen melkein liian hyvin. Koneet pysyivät varmasti pinnalla, mutta routakerroksen rikkominen kävi jo hankalaksi. Toisaalta ilman kunnon pakkastalvea upottava suo ei olisi kestänyt massojen ajoa läjitysalueelle. Kuva: Reijo Kotilainen

Päivitetty 14.1.2014