Perräine

Kosteikkosuunnitelma

Kohde-esittely

Vierailu- ja kulkuohjeet

 

Perräine, Muuttola, 2015

 

Ilmakuvia Perräisen kosteikosta vuodelta 2015. Kuvat: Marko Muuttola

Ilmakuvia Perräisen kosteikolta vuodelta 2015. Kuvat: Marko Muuttola

 

P12

Perräisen kosteikko toimii peräkammarina edellisen kesän tapaan jälleen lukuisille sorsanpojille. Varmistetut havainnot on tehty ainakin 2 telkkäpoikueesta, 2 sinisorsapoikueesta sekä yhdestä tavipoikueesta. Poikueiden keskikoko on ollut tänä vuonna iso, joten kosteikolla varttuu varovaisestikin arviotuna vähintään 40-50 sorsanpoikaa. Keväällä kosteikolla vieraili mm. jouhisorsapariskunta! Kuva: Timo Niemelä, 07.05.2014

 

P10

Voimakkaat vedenkorkeuden vaihtelut ovat ominaisia Perräisen kosteikolle! Kuivan kesän myötä melko paljon laskenut vesipinta palautui nopeasti kynnyskorkeuteen loppuvuoden sateiden ansiosta. Ylimääräinen vesi poistuu nyt hallitusti oikeaa reittiä pohjakynnykseen tehtyjen korjaustoimenpiteiden jälkeen. Kuva: Ari Mäkiharju, 13.01.2014

 

P9

Kosteikon äärelle rakennetulta yleisölaavulta voi makkaranpaiston lomassa seurata vesilintujen elämää. Tänä kesänä alueella tavattiin jo useampia vesilintupoikueita ja vaateliaista kosteikkolajeista mm. mustakurkku-uikku. Maanomistaja Seppo Peräinen ja hänen serkkunsa Ari Mäkiharju ovat innokkaina luontoihmisinä vastanneet mm. alueen vesilintulaskennoista. Kuva: Timo Niemelä

 

P8

Koska kaikkia vuotovaurioita ei onnistuttu korjaamaan talvityönä, jouduttiin toimeen tarttumaan vielä toistamiseen. Seppo Peräinen ja Tarmo Mäkiharju kiinnittämässä allaskumia patoseinään listalla, jolla pyrittiin turvaamaan kosteikkovesien oikeaoppinen poisjohtaminen. Kuva: Timo Niemelä, 20.07.2013

 

P7

Alkutalvesta kosteikon pohjakynnyksessä havaittiin vuoto, joka oli seurausta patoseinän rakenteellisesta virheestä. Veden noustessa voimakkaasti jääkannen alla patoseinään kohdistuva vedenpaine kasvoi, jolloin vesi pääsi syömään ulostuloreiän elementtiseinää sitovan vaakalankun alapintaa pitkin kohti patoseinän ja maapenkan välistä saumakohtaa. Vuotovaurio korjattiin katkaisemalla solkilankku molemmista päistä ja estämällä veden pääsy patoseinää vasten allaskumieristeen avulla. Kosteikkoa hoitavan Tarmo Mäkiharjun nopean reagoinnin ja ensiavun ansiosta tilanne saatiin tehokkaasti hallintaan. Kuva: Timo Niemelä, 14.01.2013

 

P6

Kosteikon vesipinta lähti erittäin nopeaan nousuun loppusyksyn ennätyssateiden seurauksena ja kaikki tuntui olevan rakenteiden osalta kunnossa. Kun konevoimin ei päässyt patopaikalle, kasasivat maanomistajat kottikärryillä kivenlohkareita patoaukon virtausuomaan! Kuva: Timo Niemelä, 11.10.2012

 

P5

Kosteikkoalueen monimuotoisuutta parannettiin vesilintujen suosimia pesimä- ja lepäilysaaria rakentamalla. Lisäksi rantaviivan ja reunavyöhykkeen määrää lisäämällä saatiin luotua suojaisia ravinnonhankintaympäristöjä vesilintupoikueiden käyttöön. Kuva: Timo Niemelä,19.09.2012

 

Kosteikon rakennustyöt toteutettiin kuivissa olosuhteissa syyskuun alkupuolella 2012 ennen loppusyksyn ennätyssateita. Turvemaasta rakennettiin leveä patopatopenger, ja pehmeillä kohdilla rakennusmaat kaivettiin kaukaa kosteikon pohjalta, jotta padon ympärille jäisi riittävästi koskematonta pohjamaata rakenteen tueksi.

Kosteikon rakennustyöt päästiin toteuttamaan vielä kuivissa olosuhteissa ennen loppusyksyn ennätyssateita. Turvemaasta rakennettiin leveä patopenger, ja pehmeillä kohdilla rakennusmaat kaivettiin kaukaa kosteikon pohjalta, jotta padon ympärille jäisi riittävästi koskematonta pohjamaata patomassoja tukemaan. Kuva: Timo Niemelä, 17.09.2012

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

(Kuvan saa aukaistua suurempana.)

 

P4

Kosteikon rakennustyöt tehtiin pitkäpuomikoneella aluspuiden päältä kaivaen. Patomassojen kantavuutta parennettiin Stabilenka yhdistelmälujitteen avulla ja alueen päälaskuoja paalutettiin tukeilla patomassojen liukumisen estämiseksi ja padon tiiviyden parantamiseksi. Kuva: Timo Niemelä, 13.09.2012

 

P3

Kosteikon tyhjentämisen mahdollistava patokaivo ja veden poisjohtamiseen tarkoitettu pohjapatorakenne sijoitettiin kosteikon patopenkereen alkupään vakaalle kivennäismaapohjalle. Kuva: Timo Niemelä, 04.09.2012

 

P2

Puusto poistettiin kosteikkoalueelta talven 2011/2012 aikana. Hankkeen tärkeimpiin puuhamiehiin kuuluva maanomistaja Seppo Peräinen kertomassa kosteikkohankkeen tulevia suuntaviivoja asiasta kiinnostuneille kuulijoille kevään korvalla järjestetyssä juhlatapahtumassa. Kuva: Timo Niemelä, 05.05.2012

 

P1

Perräisen kosteikkoalue on viljelykäytössä aikoinaan ollut kosteapohjainen turvemaapelto, joka on sittemmin osin metsittynyt. Kuva: Timo Niemelä, 04.08.2011

 

Päivitetty 8.2.2016