Peräneva

Karstulan Peräneva on perustettu vuosikymmen sitten käytöstä poistetulle turvesuolle. Karstulan kunnan omistama ja Kotiseutukosteikko-hankkeelle ehdottama varsin alava alue soveltui loistavasti patoamalla toteutettavaksi kosteikoksi.

Varsinaisen kosteikkosuunnitelman alueelle laati Hanna Kangasaho opinnäytetyönään, ja Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeen tiimi osallistui suunnitteluun vesilintu- ja monimuotoisuusnäkökulmien osalta. Pinta-alaltaan noin yhdeksän hehtaarin kosteikon patorakenteet tehtiin Karstulan kunnan toimesta loppuvuodesta 2012.

Infotaulu

Suunnitelmakartta ja kuvia Peränevan toteutuksesta

Sijainti

 

Ilmakuva Peränevan kosteikosta vuodelta 2014. Kuva: Juha Heikkilä

Ilmakuva Peränevan kosteikosta vuodelta 2014. Kuva: Juha Heikkilä

 

Kesäkuun alussa 2013 kosteikolla oli elämää! Sinisorsa- ja taviparvien lomassa uiskenteli lapasorsia, jouhisorsia, telkkiä ja mustakurkku-uikku. Monikymmenpäinen töyhtöhyyppäparvi lepäili saarekkeella. Kosteikolla oli kymmenittäin vesilintuja, ja mielenkiintoista on nähdä, millaista poikueiden kuhinaa kosteikolla on keskikesällä. Kuvat: Mikko Alhainen

Kesäkuun alussa 2013 kosteikolla oli elämää! Sinisorsa- ja taviparvien lomassa uiskenteli lapasorsia, jouhisorsia, telkkiä ja mustakurkku-uikku. Monikymmenpäinen töyhtöhyyppäparvi lepäili saarekkeella. Kosteikolla oli kymmenittäin vesilintuja, ja mielenkiintoista on nähdä, millaista poikueiden kuhinaa kosteikolla on keskikesällä. Kuvat: Mikko Alhainen

Kosteikon pohjoispää on mosaiikkimaista kasvillisuutta ja pohjanmuodoiltaan hyvin loivapiirteistä ja matalaa.

Kosteikon pohjoispää on mosaiikkimaista kasvillisuutta ja pohjanmuodoiltaan hyvin loivapiirteistä ja matalaa. (Kuvan saa aukaistua suurempana.) Kuva: Mikko Alhainen

Pitkä patopenger ja kivetty pohjakynnys reunustavat Peränevan kosteikon etelälaitaa. Vesilintuelinympäristön ja monimuotoisuushyötyjen lisäksi kosteikko myös puhdistaa vieressä sijaitsevalta maanläjitysalueelta valuvia vesiä.

Pitkä patopenger ja kivetty pohjakynnys reunustavat Peränevan kosteikon etelälaitaa. Vesilintuelinympäristön ja monimuotoisuushyötyjen lisäksi kosteikko myös puhdistaa vieressä sijaitsevalta maanläjitysalueelta valuvia vesiä. (Kuvan saa aukaistua suurempana.) Kuva: Mikko Alhainen

Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus POKE järjesti 2013 huhtikuun lopussa opiskelijoilleen kosteikkokierroksen kosteikkokohteilla. Karstulan Peränevalla sulamisvedet virtasivat erittäin runsaina riittävän kokoisen pohjapadon yli. Kuva: Veli-Matti Pekkarinen

Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus POKE järjesti 2013 huhtikuun lopussa opiskelijoilleen kosteikkokierroksen kosteikkokohteilla. Karstulan Peränevalla sulamisvedet virtasivat erittäin runsaina riittävän kokoisen pohjapadon yli. Kuva: Veli-Matti Pekkarinen

Kevättulava täyttää kosteikkoaltaan ja perustetuista saarekkeista näkyvät vain korkeimpien huiput. Etualan "hevosenkenkiä" kannattaa rakentaa useita avautumaan eri ilmansuuntiin. Kuva: Veli-Matti Pekkarinen

Kevättulva täyttää kosteikkoaltaan ja perustetuista saarekkeista näkyvät vain korkeimpien huiput. Etualan “hevosenkenkiä” kannattaa rakentaa useita avautumaan eri ilmansuuntiin. Kuva: Veli-Matti Pekkarinen

Heinäkuussa 2011 käytöstä poistunut turvesuo oli varsin huono vesilintuympäristö. Kuva: Veli-Matti Pekkarinen

Heinäkuussa 2011 käytöstä poistunut turvesuo oli varsin huono vesilintuympäristö. Kuva: Veli-Matti Pekkarinen

Parin vuoden jälkeen kuvaushetkestä tälläkin 9ha aukiolla oli vettä ja kukoistava vesi- ja rantalinnusto. Kuva: Veli-Matti Pekkarinen

Parin vuoden jälkeen kuvaushetkestä tälläkin 9ha aukiolla oli vettä ja kukoistava vesi- ja rantalinnusto. Kuva: Veli-Matti Pekkarinen

Peränevan varsinaisen on opinnäytetyönään tehnyt Hanna Kangasaho, itsekin kokenut metsästäjä ja ympäristönhoitaja. Kuva: Veli-Matti Pekkarinen

Peränevan varsinaisen kosteikkosuunnitelman on opinnäytetyönään tehnyt Hanna Kangasaho, itsekin kokenut metsästäjä ja ympäristönhoitaja. Kuva: Veli-Matti Pekkarinen

Päivitetty 8.2.2016