Ei-tuotannollisten investointien korvaus

Euroopan komission hyväksymän uuden Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014−2020 puitteissa on jälleen mahdollista myöntää korvausta maatalousympäristöjen vesiensuojelua ja monimuotoisuutta lisäävien kosteikkojen rakentamiseen. Korvaukseen käytettävissä oleva rahamäärä on ohjelmakauden aikana yhteensä 6 miljoonaa euroa.

Valtioneuvoston antama asetus ei-tuotannollisten investointeja koskevasta korvauksesta tuli lainvoimaiseksi 24.03.2015. Valtioneuvoston asetus ei-tuotannollisia investointeja koskevasta korvauksesta 238/2015

Korvausta kosteikon rakentamiskustannuksista voivat asetuksen mukaan  hakea aktiiviviljelijät, rekisteröidyt yhdistykset sekä vesilaissa tarkemmin määritellyt vesioikeudelliset yhteisöt.

Kohteen, josta ei-tuotannollisten investointien korvausta maksetaan, on oltava korvauksen hakijan hallinnassa koko investointihankkeen toteuttamisen ajan.

Ei-tuotannollisten investointien korvausta voidaan myöntää kosteikkojen, pienten kosteikkojen ketjujen, kosteikkomaisten tulva-alueiden ja -tasanteiden perustamiseen sekä uoman luonnontilan parantamiseen luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteiden mukaisesti.

 

Korvauksen myöntämisen kriteerit:

  • kosteikko on rakennettava herkästi tulvivalle pellolle tai pengerretylle kuivatusalueelle
  • kosteikon yläpuolisella valuma-alueella oltava peltoa vähintään 10 %
  • perustettavan kosteikon pinta-alan, tulva-alueet mukaan lukien, on oltava vähintään 0,5 % yläpuolisen valuma-alueen pinta-alasta
  • pelloille perustettavissa kosteikoissa veden alle pysyvästi jäävältä kosteikon osalta on poistettava peltomaa, jonka fosforin viljavuusluokka on hyvä, korkea tai erittäin korkea (ks. esimerkki viljavuustutkimuksesta)
  • kosteikosta ei saa aiheutua olennaisia haittoja lähiympäristön peltojen kuivatustilanteelle tai muulle maankäytölle

 

Kosteikon valuma-aluetta koskevasta  10 prosentin peltoalavaatimuksesta ja kosteikon valuma-alueperusteisesta 0,5 % pinta-alavaatimuksesta voidaan kuitenkin joustaa, mikäli

  • kohteessa on paikallinen voimakas maatalouden kuormitus;
  • kohde sisältyy suojavyöhykettä, luonnon monimuotoisuutta tai kosteikkoa koskevaan yleissuunnitelmaan;
  • kohde edistää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen arvion mukaan tehokkaasti maatalouden vesiensuojelua tai monimuotoisuutta; taikka
  • kohteena on uoman luonnontilan palauttaminen

Asetuksen 6 §:n 2 momentissa on rajattu ELY-keskusten harkintavaltaa edelleen siltä osin, että poikkeus edellä mainittuihin pinta-alavaatimuksiin voidaan myöntää vain, mikäli kosteikon perustamisella monipuolistetaan merkittävästi maatalousympäristöjä alueella, jolla ei ole kosteita elinympäristöjä.

 

Korvaus voidaan myöntää sellaiselle kosteikkohankkeelle, josta on laadittu asianmukainen suunnitelma. Suunnitelmaan on sisällytettävä seuraavat tiedot ja selvitykset:

  • hankkeen yleiskuvaus ja tavoitteet;
  • hankkeen pinta-ala;
  • hankkeen yksilöity toteutustapa ja -aika;
  • hankkeen toteuttamiseen osallistuvat tahot, toteutus- ja rahoitusvastuut sekä mahdolliset sopimusjärjestelyt;
  • hankkeen kustannusarvio kustannuserittelyineen ja rahoitussuunnitelma;
  • hankkeen sijaintikartta;
  • hanke-alueen kartta;
  • selvitys alueen omistussuhteista ja maanomistajien luvat sekä muut mahdolliset hankkeen edellyttämät luvat;
  • hankkeen toteuttamista varten vaadittavat viranomaisluvat;
  • yleispiirteinen selvitys perustamisen jälkeisistä hoitotoimenpiteistä;
  • selvitys asetuksen 4 §:ssä tarkoitetusta peltojen osuudesta valuma-alueesta;
  • selvitys asetuksen 5 §:ssä tarkoitetusta kosteikon pinta-alan suhteesta yläpuolisen valuma-alueen
    pinta-alaan;
  • selvitys kosteikon perustamistoimenpiteistä;
  • selvitys kosteikkoalueen vesien johtamisesta ja patoamisesta;
  • selvitys kosteikkoalueen penkereistä, syvänteistä, niemekkeistä, saarekkeista ja kasvillisuusvyöhykkeistä;
  • selvitys lietteen tyhjentämisestä kosteikosta;
  • selvitys mahdollisesta fosforin saostukseen käytettävästä aineesta ja menetelmästä;
  • selvitys kosteikon mitoituksesta;
  • selvitys hankkeen vaikutuksista kosteikkoalueen ulkopuolella viljeltävien peltojen kuivatustilanteeseen
    tai muuhun maankäyttöön.

 

Kosteikkosuunnitelman laadinnan apuna voi käyttää seuraavia esimerkkejä, ohjeita ja käytännön mitoitustyökaluja:

Ohjeita ja esimerkkipiirroksia kosteikkosuunnitelman laadinnan avuksi (Mikko Alhainen)

Kosteikon mitoituksen laskukaavat

Nurmijärven Ruokosuon kosteikkosuunnitelma

Maanvuokrasopimuksen mallipohja

 

Korvauskelpoiset kustannukset:

  • kosteikkoinvestoinnin tavoitteita tukevat tarkoituksenmukaiset toimenpiteet, joiden työlajikohtaiset enimmäiskustannukset on määritelty tarkemmin ei-tuotannollisten investointien korvausta koskevassa valtioneuvoston asetuksen liitteessä 1.
  • perustellusta esityksestä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi antaa luvan poiketa asetuksessa mainituista toimenpidekohtaisista enimmäiskustannustasoista, mikäli esitetty kustannus perustuu toimenpiteen tavanomaiseen hintatasoon ja on kokonaistaloudellisesti arvioituna perusteltu työn toteuttamisen ja hankkeelle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta
  • korvaukset ovat hakijan maksamia, lopullisia, kohtuullisia ja todennettavissa olevia

 

Korvauksen enimmäismäärä ja hyväksyttävät kustannukset:

Ei-tuotannollisten investointien korvausta maksetaan hyväksyttyjen toteutuneiden kustannusten mukaan enintään 11 669 € / ha.

Mikäli perustettava kosteikko on kooltaan 0,3−0,5 hehtaaria, korvausta maksetaan enintään 3225 euroa kohteelta.

 

Korvauksen myöntämisestä vastaava viranomainen:

Kosteikon perustamiseen tarkoitettua ei-tuotannollisten investointien korvausta haetaan siltä toimivaltaiselta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus), jonka alueella kosteikko pääosin sijaitsee.

 

Ei-tuotannollisen investoinnin toteuttamisaika ja ympäristösopimuksen tekeminen:

Ei-tuotannollista investointia ei saa aloittaa ennen ELY-keskuksen antamaa korvauspäätöstä. Investointi on toteutettava kahden vuoden kuluessa päätöksen antamisesta.

Kosteikon perustamistoimenpiteiden jälkeen, kuitenkin viimeistään investoinnin toteutusta seuraavana vuonna, korvauksen saajan on haettava ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 29 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettua sopimusta kohteen hoidosta.

 

Korvauksen maksaminen:

Korvaukset kosteikon perustamiskustannuksista maksetaan hakijan tilille toteutuneita kuluja ja maksutositteita vastaan erillisen ELY-keskukselle osoitetun maksatushakemuksen perusteella. Maksatusta voidaan hakea kolme kertaa vuodessa ja ennen viimeisen maksatuserän hakemista kaikkien investoinnista aiheutuvien maksujen on oltava suoritettuina.

Päivitetty 27.3.2015