Maanomistajien suhtautuminen

Kosteikkohankkeen läpiviennin keskeisin reunaehto on, että kaikkien kosteikon vaikutusalueella olevien maanomistajien on oltava myötämielisiä hankkeen toteuttamista kohtaan. Yhdenkin maanomistajan kielteinen kanta voi pahimmillaan kaataa koko hankkeen! Asiallisella käytöksellä ja hankeidean esittämisellä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on usein myönteinen vaikutus maanomistajan suhtautumiseen.

Lähtökohtaisesti on kuitenkin syytä varautua siihen, että maanomistajien näkemykset kosteikkohankkeen toteuttamista kohtaan saattavat olla hyvinkin erilaisia. Yksittäisen maanomistajan näkökulmasta kyse on ennen kaikkea hankkeen toteutuksesta koituvien hyötyjen ja haittojen arvioinnista. Maanomistajille kannattaa luonnollisesti markkinoida kosteikon hyötyjä, joita ei välttämättä aina edes tiedosteta. Toisaalta on vähintään yhtä tärkeää kertoa totuudenmukaisesti kosteikon aiheuttamista haitoista ja maankäyttövaikutuksista.  Avoimen, yhteistyön merkitystä korostavan ja maanomistajalähtöisen suunnittelun avulla voidaan myös etsiä aktiivisesti ratkaisuja, jotka vähentävät kosteikon perustamisesta aiheutuvia haittoja ja lisäävät hankkeen hyväksyttävyyttä maanomistajien kannalta.

 

Vesialueen omistajat

Mikäli kosteikon vaikutusalueella on vesialueita, tulee myös vesialueen omistajien kanta hankkeen toteuttamista kohtaan selvittää. Valtaojaa isommat uomat, lammet, järvet ja näiden rantavyöhykkeeseen muodostuneet vesijättömaat ovat pääsääntöisesti usean osakastilan omistuksessa olevia yhteisalueita, joissa vesialueen omistajan päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous. Yhteisen alueen käyttötarkoituksen pysyvää muuttamista koskevat päätösasiat, kuten kosteikon perustaminen, vaativat toteutuakseen yhteisaluelain (758/1989) mukaisesti 2/3 määräenemmistöpäätöksen.

Osakaskunnat voivat olla joko järjestäytyneitä tai järjestäytymättömiä. Järjestäytyneillä osakaskunnilla on osakaskunnan kokouksen valitsema hoitokunta tai toimitsija, jonka välityksellä osakaskunnan kokouksen koolle kutsuminen on helppoa. Järjestäytymättömillä osakaskunnilla ei sen sijaan ole lainkaan toimivaa hallintoa, eikä aluehallintoviraston hyväksymiä sääntöjä, mikä saattaa vaikeuttaa osakaskunnan koollekutsumista ja osakaskunnan päätöksentekokykyä. Hankalimmissa tilanteissa yhteisalueet voivat olla edelleen kokonaan jakomattomia, jolloin alueen omistajista ei ole varmuutta. Jakamattoman alueiden omistajat ratkaistaan maanmittaustoimituksessa, jossa yhteisalueelle vahvistetaan osakasluettelo. Tällaiset toimitukset ovat hakijoille ilmaisia ja ne toteutetaan valtion varoilla.

Siirry maanmittauslaitoksen sivuille

 

Ojitus- ja perkausyhtiö sekä uuden vesilain mukaiset vesioikeudelliset yhteisöt

Peltojen kuivatusta varten perustettujen yhtiöiden suostumus vaaditaan, kun kosteikko rakennetaan ojaan, jonka perkaukseen ja kunnossapitoon hyötyalueen maanomistajat ovat perustaneet yhtiön.

Jos ojitusyhtiö ei ole enää aktiivinen, tarvitaan hankkeen toteuttamiseksi viimeisessä lainvoiman saaneessa ojitustoimituksessa vahvistettujen hyödynsaajatilojen omistajasuostumukset. ELY-keskukset pitävät kirjaa muun muassa ojitusyhtiöistä ja niiden toimitsijoista.

Siirry ELY-keskusten sivuille

Päivitetty 27.2.2015