Metsästys

Metsästys on selvitysten mukaan kosteikkojen suosituin virkistyskäyttömuoto ja halu parantaa omia metsästysmahdollisuuksia erottuu tärkeimpänä syynä kosteikkojen perustamis-, kunnostus- ja hoitotöiden taustalta. Metsästäjien tekemällä luonnonhoitotyöllä ja metsästyksen jatkuvuuden turvaamisella onkin selvä yhteys, sillä vesilinnuille soveltuvia elinympäristöjä perustamalla ja niitä aktiivisesti hoitamalla voidaan parantaa vesilintujen paikallista poikastuottoa ja luoda sitä kautta perustaa metsästyksen ekologiselle kestävyydelle.

Sinisorsasaalista. Vesilintujen pyynti omalta kosteikolta tarjoaa unohtumattomia metsästyselämyksiä.  Kuva: Timo Niemelä

Sinisorsasaalista. Vesilintujen pyynti omalta kosteikolta tarjoaa unohtumattomia metsästyselämyksiä. Kuva: Timo Niemelä

Vesilinnuilla ja etenkin niiden poikasilla on tunnetusti monia vihollisia, joista vierasperäiset pienpetolajit minkki ja supikoira voivat heikentää jopa tuntuvasti vesilintujen lisääntymismenestystä rosvoamalla munapesiä ja saalistamalla poikasia. Jottei arvokas työ vesilintujen elinympäristöjen parantamiseksi valuisi kokonaan hukkaan katoavina poikueina, tulisi pienpetopyynnin järjestämiseen ja riittävän tehokkaan pyyntipaineen aikaansaamiseen kiinnittää erityistä huomiota. Tuloksellinen pienpetopyynti osana kosteikkoluonnon muuta hoitoa hyödyttää riistalintujen lisäksi kosteikkoympäristön vaateliaita ja välittömiä suojelutoimia vaativia lajeja.

Minkki satimessa. Vierasperäisten pienpetojen tehopyynti on tärkeä osa kosteikoilla tehtävää luonnonhoitotyötä. Kuva Mikko Alhainen

Minkki satimessa. Vierasperäisten pienpetojen tehopyynti on tärkeä osa kosteikoilla tehtävää luonnonhoitotyötä. Kuva: Mikko Alhainen

Pelkkä poikastuoton onnistuminen ei kuitenkaan vielä takaa vesilintujen pesimäkantojen vahvistumista omalla kosteikolla, etenkään jos metsästysverotus ei ole kestävällä pohjalla. Hyvänä ohjesääntönä voidaankin pitää sitä, että vuotuisen metsästyskuolleisuuden tulisi suurin piirtein vastata alueen poikastuotantoa. Luotettavimmin vuotuisen enimmäissaaliin arviointi onnistuu useaan kertaan kesän mittaan toistettavilla vesilintulaskennoilla, joilla saadaan hyvä kokonaiskuva paikallisesta vesilintukannasta ja vuotuisesta lisääntymismenestyksestä.

Vesilintulaskentoihin pohjautuvan verotussuunnittelun lisäksi kosteikoilla tapahtuvaa metsästystä varten kannattaa määritellä yhteiset pelisäännöt, jotka voivat koskea esimerkiksi metsästyksen ajallisia rajoituksia tai erillisten metsästykseltä rauhoitettujen alueiden perustamista. Metsästyksen itsesäätelyä kehittämällä voidaan parhaiten hillitä vesilintujen ennenaikaisen muuton käynnistymistä, mikä sekä pidentää vesilintujen aktiivista metsästyskautta kotimaassa että lisää omaa kansallista vastuutamme muuttavan riistavaran hoidosta.

Päivitetty 23.7.2013