Vedenpinnan säätelyyn on olemassa kaksi erilaista perusmallia.  

Majavakosteikkomalli – perinteinen riistakosteikko

Patolaite pidetään samassa asennossa koko vuoden. Vedenpinnan korkeus vaihtelee vuoden aikana virtaaman mukaan, yleensä enintään muutaman kymmenen senttiä. Kosteikko kuivataan 5-10 vuoden välein kokonaan vuoden tai parin ajaksi, jolloin pohjalle kasvaa uusi kasvillisuus. Kasvittumista voidaan nopeuttaa kylvämällä esimerkiksi heinäseosta. 

Majavakosteikkomalli on helppo toteuttaa, eikä vuotuista vedenpinnan säätöä tarvita. Mallin heikkoutena on pitkä kesannointijakso ja kosteikkoalueen pinnanmyötäinen umpeenkasvu. Lisäksi kalakanta saattaa pesiytyä kosteikkoon. 

Honnin mallikosteikolle on nostettu maltillisesti vettä alkusyksyn 2013 aikana. Alkuperäisen majavatulvikon vesitaso ollaan saavuttamassa ja lintukeidas on valmis siivekkäille muuttajille. Kuva: Veli-Matti Pekkarinen

Tulvaniitty-kausikosteikkomalli – panostus poikue-elinympäristöön

Vedenkorkeutta säädetään aktiivisesti vuoden aikana puolen metrin, jopa metrin vaihteluvälillä. Jäljitellään luontaista tulvarytmiä, missä vesi on korkealla kevätkesällä ja ajoittain syksyllä ja puolestaan matalalla loppukesällä ja talvella: 

Talvi: Vesi alhaalla ja kosteikko mahdollisimman kuivana. 

Kevät, alkupuoli: Lumi sulaa nopeammin kuin jää, ja kosteikosta on mahdollista saada maiseman ensimmäinen sula vesialue ja vesilinnuille kevätlevähdysalue. Kun suurin osa lumesta on sulanut, nostetaan kosteikon vesi tulvatasoon ja vesi peittää tulvaniityn.  

Kevät ja alkukesä: Pidetään vesi korkealla tulvatasossa. Kesäkuun aikana voi lähteä vesipintaa hieman laskemaan. 

Loppukesä: Vesipintaa lasketaan hallitusti 3-5 viikon aikana siten, että suurin osa tulvaniityistä jää kuiville. Voi kuivattaa myös kokonaan, jos aluetta niitetään tai laidunnetaan loppukesän ja syksyn aikana. 

Syksy: Kosteikon vedenpinta alhaalla. Alkusyksystä mahdollisuuksien mukaan niitto tai laidunnus. Voimakkaat syyssateet saavat nostaa vesipintaa tai muuttosorsille voi osan tulvaniittyalueesta tulvittaa esim. kuukauden ajaksi 

Talvi: Vesipinta alhaalla, tulvaniitty lepää ja odottaa kevättä. 

Tällä mallilla kosteikko pysyy jatkuvasti kunnossa ja poikue-elinympäristöt tuottavina. Aluetta voi käyttää myös muun muassa laitumena loppukesänä ja yhdistää alkukaudesta haukikantojen hoitoon. Luontainen tulvadynamiikka ehkäisee vesikasvien aiheuttamaa umpeenkasvua ja talviaikainen matala vedenpinnan taso ehkäisee vahvan kalakannan muodostumista. Lisäksi koko kosteikon kapasiteetti on käytössä talvitulvan yllättäessä. Malli vaatii kuitenkin jatkuvaa vedenpinnan säätelyä. 

Peräsuolla on pohjakynnys ja tyhjennyksen mahdollistava patokaivo. Kuva Mikko Alhainen