LIFE: Suomussalmen Latvalammen kunnostus valmistui

Latvalampi ennen kunnostusta - mutapohja paljastuu
Ennen kunnostustöitä Latvalampi kuivuu parin viikon sateettoman jakson jälkeen niin paljon, että lammen mutapohja paljastuu laajalti. Ei viihdy sorsa, ei. Kuva Juha Siekkinen 25.8.2015

Kunnostus oli helppo tehdä, koska keskivedenpinnan nostamiseen riitti yhden patoseinän rakentaminen Latvajokeen, Latvalammen laskuojaan. Patoseinän rakentaminen aloitettiin kaivinkoneella 28.7.2015 ja tehtiin valmiiksi ihmistyönä toisella maastokerralla 25.8.2015, kun vesi oli laskenut riittävän alas parin viikon sateettoman jakson jälkeen.

Latvalampi wetland restoration1 Suomussalmi Finland, photo Saara Siekkinen 28.7.2015 resized
Työt aloitettiin kaivinkoneella. Lankut painettiin 2 m syvälle puron mutapohjaan. Kuva Saara Siekkinen 28.7.2015.

Patoseinä tehtiin ähtäriläisestä lehtikuusilankusta. Patoseinällä padotaan Latvapuroa ja nostetaan Latvalammen keskivedenpintaa. Padon ansiosta Latvalammen veden pinta ei laske enää heinä-elokuussa niin alas, että lammen mutapohja paljastuu, vaan vesi pysyttelee alkukesän korkeudella.

Latvalampi wetland restoration Suomussalmi Finland, photo Saara Siekkinen 28.7.2015 resized
25.8. 2015 lankut juntattiin paikoilleen puupaalulla ihmistyönä. Kuva Juha Siekkinen.

Rakentamistöissä olivat mukana Jyrki Kinnunen (vedenpinnan nostoon tarvittavan vesiluvan hakija ja yksi kiinteistönomistajista) sekä Suomen riistakeskuksesta Matti Kervinen, Marko Paasimaa ja Juha Siekkinen. Kaivinkonetyöt teki suomussalmelainen Metsäkoneyritys Veikko Seppänen.

Miksi tehdään?

Monet riistanhoitotoimet nähdään nyt tärkeäksi luonnonhoidoksi. Yksityisten maanomistajien ehdotuksesta käynnistyneet kosteikkohankkeet ovat samalla vesiensuojelua ja työtä luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Toisaalta järvien umpeenkasvu haittaa paikallisten asukkaiden virkistyskäyttöä eikä lähimaisemankaan kannalta kuivunut järvi ole enää miellyttävä näky.

Avoveden lisäämisen avulla luodaan levähdys- ja ruokailualuetta vesilinnuille. Sillä on myönteinen vaikutus paikalliseen vesilintukantaan. Tämä tarjoaa myös jonkin verran metsästysmahdollisuuksia. Monet muutkin kosteikoilla viihtyvät lajit hyötyvät siitä, että myös kuivan kauden aikana vesisyvyyttä on kymmeniä senttejä eikä pelkkää mutaliejua näkyvissä. Kalat hyötyvät myös tästä.

Latvalampi on hyvä esimerkki siitä, miten paikallisten ihmisten aktiivisuus ja myönteinen asenne saa aikaan konkreettisia ja positiivisia vaikutuksia heidän lähiympäristöönsä. Heidän aloitteestaan Latvalammen kunnostus toteutui!

Mitä maksoi?

Latvalammen keskivedenpinnan nostoon vaadittu AVIn käsittelemä vesilupa maksoi 1780 EUR. Kaivinkonetyöt maksoivat 273 EUR ja patolaitteen puu- ja metallitavara 350 EUR.

Latvalampi wetland restoration4 Suomussalmi Finland, photo Saara Siekkinen 28.7.2015 resized
Lopuksi patoseinä tervattiin ja asetettiin yksi settilankku paikoilleen. Vedenpinnan nousu voi alkaa! Kuva Juha Siekkinen 25.8.2015

Ylä-Kainuun kertoi kunnostuksesta

Lehden toimittaja Maija Räsänen teki lehti- ja nettijutun sekä videokoosteen  (videon otsikkokuva alla):

Latvalammen kunnostus, videolinkki Yla-Kainuu.fi

 Latvalammen kosteikkohankkeen vaiheita
  • 28.7. ja 25.8.2015: Latvalammen kunnostustyöt
  • 9.7.2015: vesilupapäätös vedenpinnan korkeuden vakiinnuttamisesta lainvoimaiseksi (päätöksestä ei tullut valituksia)
  • 2013 heinäkuu, jätettiin hakemus Latvalammen vedenpinnan korkeuden vakiinnuttamiseksi Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Luvan hakijana yksi kosteikon kiinteistönomistajista, Jyrki Kinnunen Suomussalmi
  • 2011 syyskuu, Maastokäynti ja –suunnittelua kiinteistönomistajien kanssa
  • 2011 helmikuu: Latvalammen kosteikon kiinteistön omistajien aloite lammen kunnostamiseksi.

Latvalampi wetland location, Suomussalmi Finland